Lukijoilta

Pääkirjoitus 25.4. 1998:
Duuma taipui veitsi kurkulla Kirijenkon pääministeriyteen

Venäjän parlamentti hyväksyi viimein kolmannella kerralla presidentti Boris Jeltsinin 35-vuotiaan pääministeriehdokkaan Sergei Kirijenkon, kun ratkaiseva äänestys päätettiin käydä salaisena lippuäänestyksenä. Äänestysmenettely mahdollisti opposition edustajien poikkeamisen tiukasta puoluekurista.

Vaikka kahden aiemman äänestyksen perusteella jo näytti siltä, että duuma pakottaa presidentti Jeltsinin perääntymään jääräpäisestä pääministerikannastaan, osasi tsaari Boris jälleen käyttää hallinnollista voimaansa ja poliittista vainuaan taitavasti hyväkseen.

Duuman ratkaisevan äänestyksen tulos on monen eri tekijän summa. Päätös tehtiin ikään kuin veitsi kurkulla. Uhkaamassa oli duuman välitön hajoittaminen ja uusien vaalien järjestäminen. Moni nykyisistä kansanedustajista olisi varmuudella menettänyt arvokkaan ja tuottoisan paikkansa kansakunnan lainsäätäjänä.

Salainen lippuäänestys mahdollisti paikastaan epävarmojen oppositioedustajien äänestämisen Kirijenkon nimityksen puolesta ja parlamenttipaikan säilymisen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirijenkon pääministeriyttä asettui lopulta tukemaan 251 edustajaa. Jo 226 olisi riittänyt pitämään hänet pääministerinä.

Jeltsinin päävastustaja pääministerikysymyksessä oli kommunistien johtaja Gennadi Zjuganov. Hänelle tappio duuman äänestyksessä saattoi merkitä myös osakkeiden heikkenemistä tulevassa presidenttitaistelussa vuonna 2000. Zjuganov olisi mieluusti johtanut venäläiset vaaliuurnille, sillä gallupmittausten mukaan kommunistit olisivat olleet yksi vaalien varmimmista voittajista.

Jeltsinin omat mahdollisuudet jatkaa vallassa vielä nykyisen kauden päätyttyäkin sen sijaan vahvistuivat tämän poliittisesti arvokkaan voiton takia.

Duuman päätös oli lopulta onnekas ratkaisu Venäjälle. Jos Kirijenko olisi tyrmätty, Venäjän koko poliittinen energia olisi pitkäksi aikaa purkautunut pelkästään vaalien odotteluun ja puoluekohtaisten asemien parantamiseen. Samalla myös presidentti Jeltsinin ura olisi kokenut vakavan takaiskun, joksi tappio tärkeässä perustuslaillisessa kysymyksessä ilman muuta kääntyisi.

Kirijenkon nimityksen pitäminen auttaa Venäjää poliittisen vakauden säilyttämisessä ja lisäämisessä. Maan talous taas on jatkuvasti niin suurissa vaikeuksissa, ettei niistä ainakaan alituisella perustuslaillisella kriisillä selvitä.

Hyvin todennäköisesti Sergei Kirijenkon hallituksessa hoitavat avainpaikkoja samat miehet kuin hajoitetussa Viktor Tsernomyrdinin hallituksessakin. Kirijenko itse on vielä jokseenkin kirjoittamaton lehti Venäjän poliittisessa historiassa. Lyhyt toiminta energiaministerinä on lähes ainoa poliittinen meriitti miehellä, jota koskaan ei ole vaaleissa valittu mihinkään.

Presidentti Jeltsinin täydellinen tuki takanaan Kirijenko voi kuitenkin kääntää tilanteen eduksi niin itselleen kuin Venäjällekin. Kenenkään ei vähään aikaan tarvitse epäillä, että presidentin ja pääministerin välillä olisi erimielisyyksiä siitä, mitä toimia Venäjän talous tarvitsee jaloille päästääkseen.