Lukijoilta

Opettajien työtä
ei kadehdi kukaan

Keskustelu opettajien lomautuksista ja muista lomista on pitkin kulunutta talvea vellonut äärilaidalta toiselle. Innokkaimmat lomauttajat olisivat valmiit irtisanomaan opettajat aina, milloin koulu ei ole käynnissä.

Rehtorina ja koulumiehenä - ilman opettajien lomaetuja yms. - en voi muutenkaan kuin kummastella sitä tietämättömyyttä, kateutta ja kaunaa, jollaista käyty lomautuskeskustelu kertoo. Kuka tahansa tavallinen ihminen vastustaa varmasti, jos häntä kehotetaan antamaan osa vuosipalkastaan pois. Yleensä moinen vastustus koetaan jopa luonnollisena - mutta opettajien kohdalla kyse kuuluukin olevan itsekkyydestä!

Pääongelmia eivät näille himolomauttajille näytä olevan kuntien kassavajaukset, joiden pikaista täyttämistä he penäävät. Ei, vaan ongelma tuntuu olevankin itse tuo pitkä kesävapaa, joka opettajilla on. Ikäänkuin opettajien loman lyhentäminen automaattisesti pelastaisi kunnat talousahdingostaan ja lomauttajat kouluaikojensa kaikista ikävistä muistoista.

Kateus on luonnonvara, joka ajan myötä vain pahenee, ellei siitä pyri pontevasti irti. Yksi opettajien kesän kadehtijoita rauhoittava tieto voisi olla vaikkapa se, että jopa kolmannes opettajista olisi valmis vaihtamaan heti ammattia - tuosta pitkästä kesästäänkin huolimatta. Ei se kesäloma ehkä sittenkään siis ole ihan kaikki.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ainakin peruskoulussa ja lukiossa opettajan työ on nykyisin niin raastavaa, että ilman kunnon kesävapaata etenkin murrosikäisten parissa työskentelevät opettajat palaisivat loppuun vielä nykyistäkin varhemmin. Itse työtä opettajilta ei kadehditakaan, vain lomia. Kuitenkin opettajan pullaan kuuluvat sekä kesärusinat että talven pakkopulla - ei vain jompikumpi.

Ne, jotka ottaisivat opettajilta nuo rusinat ja jättäisivät heille vain pullan, perustelevat vaatimuksiaan sillä, että koulumenoista pitää joka tapauksessa säästää. Ainakaan pankkien tukemiseen taikka Hornetien ja taisteluhelikoptereiden hankintoihin ei koulusäästöjen kai kuitenkaan toivottane menevän?

Suomalainen valtamedia on toki hämmästyttävänkin yksituumaisesti tuominnut kouluaikana tapahtuvat opettajien lomautukset, mutta yhtä hämmästyttävän yksituumaisesti se on kannattanut heidän lomauttamisiaan kesällä. Ikäänkuin opettajien lomautukset olisi luonnollinen ja ehdottoman väistämätön toimenpide lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kysymys olisikin vain siitä, missä vaiheessa vuotta tuo lomautus -nimisen välttämättömyyden olisi hyvä tapahtua.

Kun joku seuraavan kerran taas esittää, että opettajat pitää lomauttaa kesäksi, häneltä kannattaa kysyä, miten lomalta voi lomauttaa. Jos hän lomautusten sijasta tarkoittaakin sitä, että opettajilta pitää ottaa osa vuoden palkasta parempiin tarkoituksiin, voi kysyä, miksi ei esimerkiksi vaatijan itsensä ammattikunnalta.

Ehdotukset, että leikatkaa palkkoja, mutta jättäkää minun lompakkoni rauhaan, ovat mielestäni melkoisen raukkamaista säästötalkootoimintaa.

Kirjoittaja on Turun lyseon koulun rehtori.