Kysymyksiä Norrbackille
Pyydämme tässä kirjoituksessa esitettäviin kysymyksiin MAI-sopimuksesta vastaavalta ministeri Ole Norrbackilta vastausta, mikä osoittaa ettei hän suhtaudu ylimalkaisesti ehtoihin, jotka eduskuntamme valiokunnat ovat Euroopan parlamentin päätöksen mukaisesti esittäneet MAI-neuvottelujen jatkon parlamentaariselle valtuutukselle.
Sopimuksen nykyiseen sisältöön liittyy useita varauksia ja epävarmuustekijöitä, joiden ratkaiseminen tulee olemaan sopimuksen hyväksyttävyyden edellytyksenä (eduskunnan talousvaliokunta).
Tämän hetkisessä MAI-sopimusehdotuksessa on vielä niin paljon ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä selvittämättömiä kysymyksiä, ettei se ole hyväksyttävissä (ympäristövaliokunta).
Investoijalla on käytössään sopimuksessa mainitut oikeussuojakeinot, jos investoijan intressejä loukataan. Sen sijaan on epäselvää, kuka voi vedota siihen, että sopimusvaltio sopimuksen vastaisesti alentaa ympäristö- ja työstandardejaan. Ei ole myöskään selvää, missä tällaiseen seikkaan voitaisiin vedota. (ulkoasiainvaliokunta).
Mitä ministeri Norrback on tarkoittanut kertomalla, että Suomi pitää kiinni kansainvälisten ympäristö-, työ- ja ihmisoikeusnormien sitovuudesta lopullisessa MAI-sopimuksessa? Tähän saakka näiden normien sitovalle noudattamiselle ei aiemmissa kansainvälisissä sopimuksissa ole ollut noudattamisen juridisesti sitovaksi tekevää valvontamenettelyä. Jotta voisimme rehellisesti vaatia näiden normien sitovuutta, tulisi Suomen tehdä sääntöesitys normien noudattamiselle. (Kirjallinen kysymys 21.4. eduskunta). Sillä nykyisellään MAI:ssa ei ole kriteerejä, joilla seurataan noudattavatko maat näitä normeja vai ei, ja joilla normeja rikkovat maat erotetaan.
MAI:sta eroaminen kestää 15 vuotta. Miten MAI:n nykyisillä säännöillä voisi valvoa, ettei alentuneiden ympäristö-, työ- ja ihmisoikeusnormien mukaisilla toimintaehdoilla houkuteltaisi sijoituksia vielä 15 vuotta erottamisen jälkeen? MAI-neuvottelija Nystén totesi 22.4., että sopimus on näiden kohtien suhteen vielä levällään. Ympäristö-, työ- ja ihmisoikeusnormien sitovuus, jota Norrback käyttää markkinoidakseen sopimusta julkisuudelle, on todellisuudessa levällään, vailla toimivaa säännöstöä.
Jollei normeille esitetä muita valvontamuotoja, miten estetään erotettavan maan mahdollisuus jatkaa normien rikkomista erottamispäätöksen jälkeisen MAI-sopimuksen voimassaoloajan? Miten Suomi aikoo toimia, jotta ihmisoikeus-, työ- ja ympäristönormit saadaan kaikkia allekirjoittajia sitoviksi ja kaikkien noudattamiksi? Aikooko Suomi olla hyväksymättä MAI-sopimusta, ellei siihen saada selkeitä sääntöjä valvontamenettelyistä? (kirjallinen kysymys 21.4., eduskunta)
Ville Veikko Hirvelä
Turun Emmaus ry., Turun Maailmankauppa ry., Maan ystävät ry:n Turun toimisto, Uusi Tuuli ry., Ympäristö ja kehitys ry., Luontoliitto ry:n Varsinais-Suomen piiri
