Lukijoilta

Miksei hiekkaa ja
pölyä poisteta

Ei ole kovinkaan kauan, kun laulettiin Mikko Alatalon tavoin että on taas aika hyasinttien... Silloin taisteltiin liukkauden kanssa ja pikkuteillä taaperrettiin auraamattomia teitä. Samoihin aikoihin yritin pistää lusikkani säästösoppaan minäkin, kertoa että puree jo politiikka, jolla vähänkin sivummalta ei pääse sairaalaan tai synnytykseen eivätkä palokunta ja tulipalo kohtaa. Tämä samanaikaisesti kun tekevää henkilöstöä on vähennetty, mutta isompipalkkaista, työhön vähän vaikuttavaa väkeä lisätty!

Nyt on alkanut toinen vaihe. Samalla kun kansa kahtiajaettu sivummalla tallustelee rapakossa, kirkonkylässä ja kaupungissa vallasväkikin hengittää ja nieleskelee pölyt sisäänsä. Sitä jatkuu nyt kuivimpana vuodenaikana 1-2 kuukautta. Miksi pölyä ja hiekkaa ei poisteta?

Vastaus siihenkin on tuo, että tekevä väki ja innokkuus on poissa eikä tietä ja katua hoitava ennätä kuin pikkuhiljaa työntää pölyt ja saastat pientareelle ja ojaan, lopuksi vesistöön ja juomaveteen.

Hiekka pitäisi kerätä talteen ja käyttää syksyllä uudestaan. Imurointi kävisi nopeasti, jos valtio ja kunnat sijoittaisivat 10-20 milj.mk työhön ja tuotekehittelyyn. Idearikkaita konemiehiä, jotka pian kehittäisivät kymmeniä prototyyppejä laitteiksi, on varmasti.

Hiekasta voitaisiin kerätä ehkä kaksi kolmasosaa eli noin 100000 tonnia vuosittain, arvo 20 mk/tonni eli 2 milj.mk. Töineen säästön hinnaksi voi arvioida 5-10 milj. markkaa luonnon ja ihmisen puhtaudesta puhumattakaan!

Ruokoja Jaakko A.J.
vanhempi insinööri