Lukijoilta

Veli Junttilan Suomi 1948 -kolumni:
Yya-sopimus allekirjoitettiin

Päivälleen 50 vuotta sitten, 6.4. 1948 Moskovassa allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.

Suomen tasavallan presidentin puolesta asiakirjan allekirjoitti pääministeri Mauno Pekkala ja SNTL:n Korkeimman neuvoston puhemiehistön valtuuttamana ulkoministeri V. Molotov. Historiallista tapahtumaa todisti neuvotteluvaltuuskuntien ohella arvovaltainen virkamiesjoukko sekä itse generalissimus Josif Stalin.

Turun Sanomat otsikoi seuraavana päivänä yya:n olennaiset kohdat: Suomi taistelee hyökkäyksen torjumiseksi vain maansa rajojen sisäpuolella ja Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua. Toisen vallan sisäisiin asioihin ei sekaannuta.

Seremoniaa seurasi Stalinin nopeasti inspiroima juhlatilaisuus samoissa Molotovin työtiloissa. Maljoja kohotettiin ahkerasti. Urho Kekkonen oli pääosissa. Stalin sanoi Kekkoselle sopimuksen syntyneen helposti, koska Neuvostoliitto antoi myöten tärkeimmissä kohdissa. Kekkonen heitti, että sopimusta ei kuitenkaan voi väittää suomalaisten sanelemaksi. -Ei se kovin kaukana siitä ole, Stalin vastasi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pääministeri Pekkalalta Stalin kysyi, onko Suomessa työttömyyttä. Pekkala ja valtuuskunnan jäsen J.O. Söderhjelm vastasivat, että ei ole: sotakorvaukset pitävät huolen siitä, että jokainen suomalainen on tiukasti työssä. -Sepäs harmi - Stalin vitsaili - olimme ajatelleet Suomen sotakorvauksen alentamista, mutta jos se aiheuttaa työttömyyttä, meidän on luovuttava ajatuksesta.

Leikinlaskussa oli totta toinen puoli ja suomalaiset yrittivät selittää Stalinille, että sotakorvauksen huojennukset otetaan kiitollisuudella vastaan.

Sotakorvauksen pienentäminen oli nimittäin Suomen kaavailema hinta Neuvostoliiton haluamasta sopimuksesta. Valtuuskunta esittikin asiaa pari päivää myöhemmin Molotoville. Molotov korosti Stalinin olevan asialle myötämielinen, mutta siihen ei puututa ennen yya-sopimuksen ratifiointia Suomessa. -Siinä suomalaisille porkkana, jolla Molotov uskoi helpottavansa sopimuksen eduskuntakäsittelyä.

Suomen valtuuskunnan oli tarkoitus puhua sopivassa tilanteessa myös rajantarkistuksista Karjalassa, mutta asiaa ei kuitenkaan otettu esille.

Samoissa 6.4. illanistujaisissa Stalin kohotti myös kuuluisan Suomen armeijan maljan, mistä on kertonut mm. neuvotteluvaltuuskunnan asiantuntijajäsen, silloin kenraaliluutnantti Väinö J. Oinonen Sotilasaikakauslehdessä vuonna 1971.

Maljapuheessaan, joka oli osoitettu Oinoselle ja kenraali Erik Heinrichsille Stalin sanoi: Vaikka en varsinaisesti ole sotilas, voin sanoa, että meidät sotilaat rauhanaikana helposti unohdetaan, mutta sodan aikana kaikki riippuu meistä. Sellaista maata, jolla on huono armeija, ei kunnioita kukaan, mutta sellaista maata, jolla on hyvä armeija, kunnioittavat kaikki. Kohotan maljani Suomen armeijalle ja sen täällä oleville edustajille kenraali Heinrichsille ja kenraali Oinoselle.

Suomalaiset vastasivat ja joivat Herra Generalissimuksen terveydeksi.

Oinosesta kerrotaan, että hän oli mukana kuvassa, joka otettiin kun Molotov allekirjoitti yya-asiakirjat. Oinonen on kuitenkin leikattu pois virallisesta kuvasta ja paikalla on venäläinen upseeri. Ehkäpä venäläisille ei sopinut, että suomalainen upseeri asepuvussaan seisoi Moskovassa venäläiskenraalien rinnalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Stalinin malja oli osoitus kunnioituksesta kovaa ja murtumatonta vastustajaa kohtaan, minkä Stalin koki karvaasti sekä talvi- että jatkosodissa.

Stalin nosti maljansa myös uudelle liittolaisarmeijalle. Generalissimus varmaan halusi nähdä Suomen roolin tällaiseksi muulloinkin kuin kriisin aikana. Vahvistipa noottikriisi 1961 Suomen Puna-armeijan etuvartioksikin, kun Suomi sai tehtäväkseen valvoa kehitystä Pohjois-Euroopassa ja Itämeren piirissä.

Tutkija Martti Turtola on väittänyt, että yya myös tosiasiassa turvasi Suomen armeijan aseman: Suomi sai yya-sopimuksen solmimisesta hyvityksen: rauhansopimuksen aseistariisuntapykäliä ei koskaan pantu täydellä teholla toimeen. Allekirjoittamalla yya-sopimuksen Suomen valtiojohto pelasti puolustusvoimat muuttumasta vain symboliseksi muutaman kymmenen tuhannen miehen edustusjoukoksi.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.