Lukijoilta

Kolumni 5.4.1998 Ari Valjakka:
Kiihko tappaa hyvänkin asian

Vuosi sitten kovalla kohinalla julkistettu kolmen tohtorin ohjelma, jonka tavoitteena oli 250000 suomalaisen työllistäminen, ei ole sytyttänyt sen paremmin poliittista kuin elinkeinoelämänkään johtoa.

Helsingin kauppakorkeakoulun tohtori Heikki Urmas sekä professorit Fedi Vaivio ja Veikko Jääskeläinen ovat syvästi pettyneitä päättäjien tyhmyyteen, kun heidän halpaan energiaan tukeutuva ja metsää paremmin hyödyntävä ohjelmansa on upotettu arkistojen aarteisiin.

Tohtoreiden ohjelma sisälsi mm. kahden ydinvoimalan, kahden sellutehtaan ja viiden paperikoneen rakentamisen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Lähes 80 miljardin markan ohjelma olisi työllistänyt 160000 ihmistä rakennusaikana ja 130000 ihmistä pysyvästi.

Televisiossa kovalla ennakkomainonnalla julkistettu ohjelma Tuhotaanko Kekkosen perintö on nyt saanut seuraajakseen Urmaksen pamfletin Uhrina työtön. Aiheen tärkeyden huomioonottaen sitä on syytä käsitellä tässäkin Hannu Pitkäsen keskiviikkoisen arvioinnin ohella.

Seurantateksti paljastaa, miksi hyviä neuvoja jakavien teoreetikkojen ja käytännön päätöksiä tekevien ihmisten on vaikea kohdata toisiaan. Useat sinänsä hyvät ajatukset, kuten ydinvoiman lisätarve, hukkapuun hyväksikäyttö, metsänhoito-ohjelmat jne. hukkuvat tohtoristason Urmaksen salaliittoteorioihin, joilla hän syyllistää suomalaista päätöksentekojärjestelmää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Läpiviejänä tunnettu monitoiminen ja paljon hyvää aikaansaanut Urmas lankeaa ehdottomuudessaan kielenkäyttöön, jolla hän sulkee vastaanottajiensa silmät ja korvat.

Otan esimerkin, jossa ns. yleinen näkemys on ristiriidassa Urmaksen ennakkoluulojen ja merkantilistisen isänmaallisuuden kanssa.

Suomalaisyritysten ulkomaisia investointeja arvostellessaan Urmas ottaa esille Enson Sachsenin paperitehtaan Saksassa. Tohtorin ajatus on, että tehdas olisi pitänyt perustaa Suomeen.

Kenelle Enso olisi myynyt Suomen tehtaansa tuotannon, kun tehdas olisi kuitenkin noussut Sachseniin ja joku kilpailija hyödyntänyt Saksan yhdistämisen jälkeiset subventiorahat.

Enson on pakko mennä markkinoiden keskelle ja käyttää hyväkseen sikäläisen infrastruktuurin edut. Sachsenin tehtaan toiminta perustuu lisäksi kuidun kierrätykseen.

Suurten asutuskeskusten lähellä oleva tehdas käyttää raaka-aineenaan jätepaperia ja hoitaa merkittävällä tavalla saksalaisten ympäristöongelmaa.

Metsäviikon avajaisissa UPM-Kymmenen hallituksen jäsen L.J. Mylle Jouhki painotti erityisesti yritysostojen ja yhteenliittymien, ei Suomeen investointien, merkitystä puunjalostusteollisuuden menestymisen ehtona.

Ei kai ole mahdollista, että UPM:n yksi merkittävimmistä yksityisomistajista haluaisi heittää ehdoin tahdoin omat miljoonansa kankkulan kaivoon harjoittamalla väärää teollisuuspolitiikkaa.

Ikävintä kolmen tiedemiehen tärkeästä asiasta herättelemässä puheenvuorossa on tiedon, luulon ja tunteiden sekoittaminen toisiinsa. Tämän tason miehiltä odotetaan viileää analyysiä, ei salaliittoteorioilla spekulointia.

Nimet Niinistö, Lipponen, Kalliomäki, Vuoria, Härmälä, Vartia jne. pilkotaan ja viipaloidaan väärinpelureiden paketteihin. Nimilapuiksi kelpaavat luonnehdinnat uskomattoman loukkaava, ylimielinen, salaliittolainen, työttömien haudankaivaja jne.

Hyvien miesten listalle pääsevät mm. Metallin Per- Erik Lundh, kansanedustaja Erkki Walesa Partanen ja jopa UPM:n toimitusjohtaja Juha Niemelä.

Mikään salaliitto ei toimi ilman median myötävaikutusta. Sieltäkin kirjan kirjoittaja löytää salaliittolaisia, siis lähinnä heitä, jotka ovat uskaltautuneet arvostelemaan Hyvästi Kekkosen perintö -työllistämisohjelmaa. Suomen Kuvalehti ja sen päätoimittaja Tapani Ruokanen, jonka teologian opinnoista ja pastoriksi vihkimyksestä Urmas vinoilee mm. iskevällä papillinen haudankaivaja termillä, ovat pahiten tulilinjalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ei tällä tavoin saada viestiä perille, hyvät tohtorit. Isotkin jyvät lentävät akanoiden mukana taivaan tuuliin, kun tiedemiehet ryhtyvät paasilinnoiksi ja seppäsiksi. Tyylin on oltava täysin toinen, jos aikoo saada muutenkin vähän lukevat suomalaispäättäjät perehtymään asioihin, mahdollisesti oikeisiinkin.

Kirjoittaja on Turun Sanomain vastaava päätoimittaja.