Lukijoilta

Kirjoittajavieras-kolumni:
Katseet Aurajoelle

Kevään ja lähestyvän kesäkauden myötä katseet Turussa kääntyvät usein läpi kaupungin halkovaan Aurajokeen. Huhtikuinen samea ja ruskehtava vesi ei ainakaan vieraiden silmille kerro täyttä totuutta joen nykytilasta.

Monesti joutuukin ulkopaikkakuntalaisille selittelemään, miten Aurajoen veden väri ei johdu enää sen likaisuudesta vaan siitä, että Varsinais-Suomen saviseuduilla varsinkin keväisin ympäristö värjää virran omilla sävyillään.

Aurajokihan on 90-luvun aikana kokenut todellisen muutoksen. On helppo yhtyä Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Martti Komulaisen sanoihin, että entisestä jokivarren asukkaiden likaviemäristä on enää vain muisto jäljellä. Joki elpyy, lohet kasvavat ja vesistön virkistyskäyttö lisääntyy.

Vaikka Aurajoen veden laatu onkin viime vuosina parantunut, on meillä kaikilla vielä paljon tehtävää. Varsinkin kevät- ja syystulvien vaikutus ja rantojen maa-ainesten huuhtoutuminen jokeen aiheuttaa edelleen kuormitusta, joka vaikuttaa aina Saaristomerelle saakka. Maan hallitus hyväksyi hiljattain uuden vesiensuojeluohjelman, joka raamittaa jatkossa Aurajoenkin suojelua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aurajoen vedenlaadun parantamisessa ja koko joen virkistyskäytön lisäämisessä kuntien ja muiden sidosryhmien välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 1993 perustettu Aurajokisäätiö onkin oiva esimerkki jokivarren kuntien välisestä hedelmällisestä yhteistyöstä. Veteen joutuvat saasteethan eivät tunne kuntarajoja ja siksi juuri ympäristösektori onkin toimiala, jossa kuntien välistä yhteistyötä on syytä entisestään tehostaa.

Aurajokisäätiön toiminnassa ovat kuntien ohella mukana muun muassa maataloustuottajat ja Lounais-Suomen Kalastusalue. Laaja-alaisen yhteistyön myötä Aurajoen tilaa on voitu kehittää kokonaisvaltaisesti, tasapuolisesti ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Yhteistyö tuo tullessaan myös konkreettisia hankkeita, joihin on mahdollista hakea EU-rahoitusta.

Virkistyskäytön lisääminen on joen yksi tärkeitä kehittämiskohteita. Tässä työssä uudet luovat ideat ovat aina tervetulleita. Turussa jokirantoja onkin viime vuosina elävöitetty erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Myös jokivarren muissa kunnissa on selvästi tapahtunut kehitystä. Ulkoilureitistöjen rakentaminen, melonta ja muut liikunnalliset toiminnat sopivat hyvin maakunnan Aurajokimiljööseen.

Aurajoen matkailulliseen hyödyntämiseen kaivataan lisää idearikkaita yrittäjiä. Varsinkin maaseutukuntien asukkaille jokivarsi tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi elämysmatkailun ja ohjattujen retkien järjestämiseen.

Aurajoen varren aktiviteettien suunnittelussa on kuitenkin aina muistettava se, millaisen maisemallisen pääoman jokivarsi meille tarjoaa. Ympäristöministeriö luokitteli vuonna 1992 Aurajokilaakson yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kansallismaiseman arvonimi velvoittaa meitä toimimaan ja uudistamaan jokivartta harkitusti perinteitä kunnioittaen. Maisemien säilyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa kehityksen pysäyttämiseen, sillä myös meillä ja tulevilla sukupolvilla on oikeus olla osa maisemaa.