Lukijoilta

Pääasia
unohtui

TV 1:n ohjelmassa maanantaina 23.3., haastattelijana Mirja Pyykkö, käsiteltiin vakavia asioita. Hirvittävä murhenäytelmä keskellä Eurooppaa sai jatkua vuosikausia ilman, että kukaan ulkopuolinen siihen puuttui. Muiden valtioiden päämiehet ja YK seurasivat sivusta. Sivusta seurasivat sotaa myös toimittajat vaikka keskellä sotatapahtumia joutuivat olemaankin.

Näin antoi ymmärtää myös Pauli Aalto-Setälä. Hän sanoi mm., että ensin on sota, sitten ei tule mitään ja sitten vasta toimittajat, jotka kirjoittavat sodasta. Toisin sanoen Bosnian murhenäytelmän rinnalla sotatoimittaja on sivuseikka.

Tämä oli ymmärtääkseni Pyykön ohjelman sanomaa. Oudolta tuntui sen takia Jamie Niemisen puuttuminen arvostelussaan johonkin Aalto-Setälän hymyyn tai nuoruuden aikaisiin työpaikkoihin. Pääasiat jäivät häneltä täysin ymmärtämättä ja mainitsematta. Näin ohjelman ja ymmärsin sen täysin toisin kuin Jamie Nieminen. (TS Perästä kuuluu 26.3.)

Mikä sai kokeneen toimittajan käyttämään näin alatyylistä tekstiä. Onko toimittajasta oksettavaa katsella toista toimittajaa tv-ohjelmassa?

Vähän, mutta hyvin vähän tulee sinua, Jamie Nieminen, ikävä, kun lähdet hoitamaan omaa itsetuntoasi.

Hymy ja itku ovat joskus
hyvin lähellä toisiaan