Lukijoilta

Näennäisjoukoilla ei ole merkitystä

Kenraaleiden pahin virhe on valmistautua jo käytyyn sotaan. Sen ovat oppineet niin puolalainen ratsuväki kuin Saddamin kaartinarmeijakunta, joka joutui vastatusten kolmessa ulottuvuudessa toimivien helikopteriyksiköiden kanssa. Millaiseen sotaan Suomi on järjestelmiään kehittämässä?

Suomen puolustusmäärärahat ovat suuruusluokaltaan vain puolet Ruotsin kapasiteetista. Silti olemme uskaltaneet puhua itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta. Itsenäisellä tarkoitetaan, että suomalaisilla on itsellään mahdollisuus päättää sotiako vai ei. Uskottavalla tarkoitetaan järjestelmää, jonka olemassaololla on merkitystä, kun muut tekevät päätöstään sotimisesta Suomen alueella tai Suomen kautta.

Uskottavuutta ei saavuteta puhumalla ja hämäämällä. Nykyaikainen tiedustelu on aivan liian kehittynyt harhautettavaksi: Näennäisjoukoilla ei ole merkitystä.

Puolustusmäärärahat ovat 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuoteen 2005 mennessä ne on leikattava 1,26 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tähän eivät sisälly eduskunnan tekemät lisäleikkaukset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puolustusvoimain operaatioanalyysissä rakennettiin valmiusyhtymille tasapainoinen - joskin köyhän miehen mallin mukainen - järjestelmäkokonaisuus.

Yhdeksälle vuodelle jakautuva hanke saatiin sopimaan annettuun rahoitusraamiin, joskin julkisuudessa sitä usein virheellisesti käsiteltiin kuin kyse olisi ollut yhden vuoden hankinnasta.

Eduskuntakäsittelyn aikana hanketta leikattiin kaksi kertaa. Ensimmäinen supistus merkitsi yhden valmiusyhtymän helikopteritoiminnan suuruista aukkoa: Leikattuihin helikoptereihin varatut virat voidaan lakkauttaa ja ihmiset sanoa irti tai siirtää muualle. Ensimmäinen päätös olisi myös johtanut harkintaan siitä voidaanko yleensäkään perustaa kolmea valmiusyhtymää - vai pitäisikö yksi yhtymistä lakkauttaa ja tehdä kaksi kunnollista. Leikkauspäätös oli luonteeltaan samanlainen kuin perheenisän päätös ostaa kolmelle lapselleen kaksi paria suksia.

Toinen leikkauspäätös menee edellistä syvemmälle. Rahallisesti se leikkaa lisää, mutta samalla aiheuttaa epätasapainon hankintojen kokonaisuuteen kieltämällä tulitukeen kykenevät helikopterit. Kaikille kolmelle valmiusyhtymälle saadaan päätöksellä kuljetushelikopterit. Päätös on kuin perheenisän päätös ostaa kolmelle lapselleen kolmet sukset, mutta jättää suksisiteet ostamatta.

Suojaamattomat kuljetushelikopterit voidaan pyyhkäistä taivaalta kuin kärpäset. Ilman saattohelikoptereita niiden ja maajoukkojen suojaaminen vastustajan taisteluhelikoptereilta edellyttäisi merkittävää lisäpanostusta hävittäjiin, joista vain Horneteilla on kiistaton kyky valvoa ja torjua pinnassa lentäviä kohteita. Ilmatorjunnalla voitaisiin suojata lentoja omassa selustassa, jos kuljetushelikopterit ja ilmatorjunta varustettaisiin kalliilla tunnistusjärjestelmillä. Nämä vaihtoehdot ovat aikaisemmissa analyyseissä osoittautuneet saattohelikoptereita paljon kalliimmiksi ja muutoinkin huonommiksi.

Helikopterit ovat muuttuneet sisäpoliittisiksi aseiksi, joilla hutkitaan puolin ja toisin. Tasapainoiseen - joskin alimittaiseen - tulokseen päästäisiin tekemällä uusi puolustusselvitys. Puolustusvoimien suunnittelijoille pitäisi antaa entisestäänkin karsitut, mutta tällä kertaa kestävät suunnitteluperusteet. Niiden pohjalta tulisi katsoa mitä vielä pitää lakkauttaa ja minkälainen asekokonaisuus voidaan hankkia tulevaisuutta varten. Tämäkään ei liene järkevää, koska Suomen puolustusvoimat on jo vanhaltaan mitoitettu Davidiksi turvallisuusympäristön Goljattien joukkoon. Seuraava hallitus ja eduskunta joutuneekin uudestaan pohtimaan kolmen lapsen, heidän suksiensa ja niiden siteiden vaikeaa ongelmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kalle Liesinen