Lukijoilta

Pääkirjoitus 21.3.1998:
Korkopäätös uusin askel
Euroopan unionin ytimeen

Suomen Pankin pääjohtajan Sirkka Hämäläisen mukaan keskuspankin liikkumavara supistuu vapun jälke en olennaisesti.
Suomen Pankin pääjohtajan Sirkka Hämäläisen mukaan keskuspankin liikkumavara supistuu vapun jälke en olennaisesti.

Varsin erikoinen syy johti Suomen Pankin nostamaan markkinakorkoja säätelevää huutokauppakorkoa: Suomen kansantuote lisääntyy nopeammin kuin muiden Euroopan unionin jäsenmaiden, mutta korot ovat silti maanosan matalimpia. Markkinoita säätelevää korkoa nostettiin torstaina 3,25 prosentista 3,4 prosenttiin.

Tavanomaista on ollut, että keskuspankki perustelee koronnostoa inflaation kiihtymisen uhalla. Tällä kertaa inflaatiopaineita ei näytä olevan, kiitos Aasian talouskriisin, joka on roimasti alentanut raaka-aineiden hintoja maailmanmarkkinoilla.

Suomen Pankin pääjohtajan Sirkka Hämäläisen arvion mukaan talouskasvun kova vauhti on kuitenkin riski, joka voi saattaa liikkeelle inflaation. Totta onkin, että moni suomalainen teollisuuden ala on jo kapasiteettinsa äärirajoilla ja kasvu tyrehtyy sitäkin kautta väistämättä. Kapasiteettiongelmista johtuvia hintapaineita ei kuitenkaan teollisuuden mielestä enää ole näköpiirissä.

Keskuspankin koronnostoihin sisältyy aina viesti jollekin taholle. Pääjohtaja Hämäläisen mukaan tämänkertaiseen huutokauppakoron nostoon sisältyy viesti, joka ei hetkauta talouskasvua suuntaan eikä toiseen. Päätöksellä ei myöskään ole tarkoitus torjua mahdollista ylikuumenemista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronnosto on kaiken kaikkiaan niin vähäinen, ettei sillä ole sanottavaa merkitystä tavallisten kansalaisten asuntolainoihin eikä muihinkaan lainoihin. On arvioitu, että keskimääräisiin asuntolainoihin tulee tämän korotuksen takia noin 10 markan korkolisä kuukaudessa. Asuntolainoissa huutokauppakorko näkyy sitä paitsi pienellä viiveellä. Lainanhoitokulujen nousua Suomen Pankin päätös kuitenkin käytännössä merkitsee. Onhan perimmäisenä tarkoituksena hidastaa talouden kasvuvauhtia nostamalla rahan hintaa.

Torstainen korkopäätös on varmasti Suomen Pankin viimeisiä itsenäisiä korkopäätöksiä. Sen jälkeen kun EU-maiden johtajat toukokuun alussa valitsevat rahaliiton jäsenet ja määrittelevät samalla Emu-valuuttojen keskinäiset kurssit, supistuvat kansallisen keskuspankin vaikutusmahdollisuudet oleellisesti, vaikka valuutat periaatteessa kelluvatkin ensi vuodenvaihteeseen saakka.

Emun jäsenenä Suomen on joka tapauksessa oltava eurooppalaisella korkotasolla. Ellei huutokauppakorkoa olisi nostettu juuri nyt, se olisi ollut tehtävä kuitenkin vielä tämän vuoden aikana. Suomi on peruuttamattomasti menossa Euroopan unionin ytimeen ja se edellyttää niin korkojen kuin inflaationkin pitämistä Emu-kumppanien tasolla.