Lukijoilta

Perjantai-illan huumaa

Perjantai-ilta, väki alkaa parveilla keskustassa, joukossa niin kymmenvuotiaita kuin jo aikuisiän saavuttaneita. Raha vaihtaa omistajaa nuoremmilta vanhemmille ja pian ovat kaljapullot kiertämässä kädestä käteen ikään katsomatta. Ilta kuluu ja moni saavuttaa kaatokännin. Ilta vaihtuu yöksi ja parvi hajoaa. Toiset kotiin, toiset toisten kotiin. Jonkun korjaa poliisi.

Kokeilut ymmärtää, mutta kun sama juttu toistuu perjantaista toiseen, alkaa ihmetellä eikö kukaan välitä missä kunnossa lapset ja nuoret ovat. Eikö kukaan välitä siitä, että jotain voi sattua, jotain peruuttamatonta.

Heräättekö vanhemmat lapsenne tullessa kotiin? Heräätte, mutta viitsittekö nousta katsomaan missä kunnossa? Oletteko sopineet kotiintuloajoista, kuka niitä aikoja valvoo kun te nukutte?

Eikö olisi hyvä vaihtaa muutama sana vaikka yön pimeinä tunteina; onhan kaikki hyvin, oliko kivaa, hyvää yötä, tavataan aamulla... Jokaisesta tuntuu turvalliselta tietää että joku välittää.

Luottamus on kiinnostusta, epäluottamusta on olla välinpitämätön. Lapset ja nuoret tarvitsevat jonkun, joka asettaa rajat.. Älä yritä olla lapsesi hyvä kaveri, ole lapsesi vanhempi - äiti tai isä. Se on vanhempien velvollisuus - ja oikeus - siitä kannattaa nauttia niin kauan kuin sitä kestää.

Nuoret Kotkat
psta Tarja Paju