Lukijoilta

Kuninkaallinen kohtelu Tyksissä,

Viime vuosina on kritisoitu melko paljon sitä, että potilaat ovat sairaaloissa pelkkiä kohteita. Lääkärit hoitavat vain ruumista, ihminen unohdetaan. Tämän perusteella on esitetty vaatimuksia, että lääkärit ja sairaanhoitajat pitää lähettää ihmissuhdekursseille.

Sairastuin maanantaina 2.3. nielutulehdukseen ja päädyin hoidettavaksi Tyksiin. Palvelu ja opastus oli joka hetki ja joka paikassa korkeatasoista. Ainoastaan laboratoriossa palvelu oli tavanomaisen asiallista. Tämä on luonnollista, kun jonossa odottavat asiakkaat pitää hoitaa nopeasti eteenpäin ja kontakti asiakkaan kanssa on erittäin lyhyt. Kaikkialla muualla tunsin olevani tärkeä asiakas. Palveluyrityksissä korostetaan, että asiakas on kuningas. Näin koin Tyksissä ja se oli jopa hämmentävää.

Sairaanhoitajat ja apuhoitajat olivat erityyppisiä persoonia kuten kaikkialla muuallakin ihmiset ovat erilaisia. Silti jokainen kävi tervehtimässä ja huolehtimassa. Palveluhalu ja joustavuus olivat huippuluokkaa. Missään kohtaa en kokenut, että olisin ollut vain kohde.

Jos olivat sairaanhoitajat alansa huippuammattilaisia, niin olivat lääkäritkin. Kuvittelin alussa, että olen vain yksi tapaus muiden joukossa ja minua hoidetaan sen mukaan. Lääkärit tuskin välittävät minun ajatuksistani ja tarpeistani, hyvä jos saan heidät edes kuuntelemaan. Tätä kutsutaan ennakkoasenteeksi, joka tässä tapauksessa osoittautui täysin vääräksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Minua hoidettiin suurella asiantuntemuksella ja huolella. Sain rauhassa kertoa omat näkemykseni ja tarpeeni. Minua kuunneltiin ja koin, että tulin myös kuulluksi.

Kun sitten leikkauspäätös tehtiin - haluan korostaa - yhdessä (lääkäri ja potilas), sain kokea miten tahdikkaasti ja varmasti tilanne hoidettiin. Tunsin koko ajan olevani ammattilaisten käsissä, jotka hoitivat sekä ruumistani että sieluani. Huumoriakin viljeltiin.

Olen saanut omakohtaisesti kokea miten Tyks ja sen henkilökunta ovat minua varten - eikä päinvastoin. Tämän kokemuksen pohjalta on mieleni syntynyt paljon kysymyksiä. Miksi ihmiset kuitenkin valittavat, että sairaaloissa saa huonoa palvelua, lääkärit eivät tervehdi jne? Onko muutos nykyiseen tapahtunut vasta viime vuosina, kun asioista on puhuttu paljon? Vai kävikö minulla vain tuuri eli kohdalleni sattui kaikki Tyksin mukavat ihmiset.

Todennäköisesti tilanne on erilainen eri osastoilla kuten kaikissa suurissa organisaatioissa. Resurssien leikkaamiset ja kiire vaikuttanevat myös palveluun. Lähtöpäivänä (lauantaina) osastolla ja erityisesti lääkärillä oli kiire, mutta en huomannut sitä mitenkään palvelussa.

Vai pitääkö potilaiden arvioida omaa käyttäytymistään? Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos sairaalaan menee negatiivisilla asenteilla, pelko sydämessään ja sulkeutuneena, niin tällaiseen ihmiseen on vaikea siirtää inhimillistä lämpöä. Asennetarkistuksia on ilmeisesti syytä tehdä monessa paikassa.

Karl-Magnus Spiik
liikkeenjohdon konsultti (LJK),
ekonomi