Lukijoilta

Pääkirjoitus 12.3.1998:
Leikattu kopteriohjelma
uuden järjestelmän alku

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä hyväksytty hallituksen kompromissiesitys puolustusvoimien helikopterihankinnoista ratkaisi syksystä saakka käydyn kiistan tavalla, jossa kukaan ei voittanut, muttei pahemmin hävinnytkään.

Hallituksen kunniaksi on sanottava, että se perääntyi alkuperäisestä esityksestään riittävän ajoissa ja lopulta oma-aloitteisesti. Helikopterimäärärahoja leikataan tässä vaiheessa 1,2 miljardia eli noin kolmannes koko suunnitellusta potista.

Puolustusvoimien ja puolustusministeriön asiaksi jää harkita, miten raha käytetään. Toisin sanoen hankitaanko valmiusprikaateille lähivuosina vain kuljetushelikoptereita ja jätetään taisteluhelikopterit, joita myös saattokoptereiksi on kutsuttu, kokonaan pois laskuista.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien hyväksymä kompromissi on selkeästi poliittinen ratkaisu, jolla voidaan osoittaa, että eduskunta on ylin päättävä valtioelin. Sen varpaille ei hypitä maanpuolustusasioissakaan.

Sotilaallisesti supistetun helikopteriohjelman täytyy näyttää sekavalta ja epäonnistuneeltakin. Jo hallituksen alkuperäistä helikopterien hankintasuunnitelmaa asiantuntijat moittivat riittämättömäksi. Kaiken kaikkiaan vähäisellä kopterimäärällä ei käytännössä saavuteta suurtakaan puolustuskyvyn lisäystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tähän arvosteluun poliittiset päättäjät ovat nyt vastanneet pienentämällä vielä entisestään määrärahoja, joilla uutta puolustuskalustoa on tarkoitus hankkia. Jos kuljetushelikoptereita suojaamaan tarkoitetut taisteluhelikopterit pudotetaan ensi vaiheessa kokonaan pois hankintaohjelmasta, ollaan aika lailla tyhjän päällä.

Eduskunnankin kuulemat asiantuntijat ovat osoittaneet, ettei kymmenkunnan taisteluhelikopterin hankinta kuljetushelikopterien suojaamiseksi tuo oleellista lisäsuojaa joukkojen siirroille.

Uuden järjestelmän vaatima koulutus tietysti voidaan aloittaa vähäisemmälläkin helikopterimäärällä, mutta osa niistä perusteluista, joilla hankintoja on pohjustettu, menettää merkityksensä määrärahojen pienentyessä. Esimerkiksi Helsingin puolustaminen yllätyshyökkäyksiä ja valtiojohdon kaappaushankkeita vastaan, jää jatkossakin pääosin tehtävään koulutettujen pääkaupunkiseudun omien joukkojen huoleksi.

Perustettavien valmiusprikaatien joukkojen siirrot helikoptereilla jäävät niille seuduille, joissa Suomella on ilmaherruus.

Paavo Lipposen hallitus lähti omaan helikopterisotaansa alunperin ilmeisesti liian vähäisen valmistelun pohjalta. Kuviteltiin, että eduskunta ymmärtäisi hankinnan merkityksen, kun se kerran jo aiemmin on hyväksynyt puolustuspoliittisen selonteonkin linjauksineen, joihin kuuluu myös helikopterien hankinta.

Vaikka helikopterien tynkäohjelmalla ei Suomen puolustusta suinkaan heikennetä, saati vaaranneta, ei se myöskään oleellisesti sitä paranna. Jotta helikoptereilla olisi merkitystä puolustukselle, niitä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin nyt on näköpiirissä. Käytännössä se merkitsee, että aloitettava uuden järjestelmän hankinta jatkuu kauas tulevaisuuteen.