Lukijoilta

Aiotaanko peruskoulun
tasoa alentaa?

TS/Jyrki Valkama<br />Meillä ei ole luokanopettajapulaa, miksi siis alentaa opettajilta vaadittavaa koulutustasoa, ihmettelee kirjoittaja ja pel kää, että ensimmäisistä luokista muodostuu eräänlainen koulun ja päiväkotitoiminna n sekamuoto.
TS/Jyrki Valkama
Meillä ei ole luokanopettajapulaa, miksi siis alentaa opettajilta vaadittavaa koulutustasoa, ihmettelee kirjoittaja ja pel kää, että ensimmäisistä luokista muodostuu eräänlainen koulun ja päiväkotitoiminna n sekamuoto.

Eduskuntakäsittelyssä parhaillaan olevan uuden perusopetuslainsäädännön yksi oudoimmista piirteistä on peruskoulun opettajien koulutustason alentamiskaavailut. Ainakin esitysvaiheessaan lainsäädäntö määrittelee varsin väljästi sen, kuinka paljon opintoja opettajalta esim. opetettavissa aineissa edellytetään. Alkuopetuksessa aikeena on jopa korkeakoulututkinnon tason alentaminen - samanaikaisesti kun koulutustasoa muilla ammattialoilla pikemminkin nostetaan.

Ajatus lasten portaattomasta liukumisesta päivähoidosta peruskoulun kautta toisen asteen koulutukseen on nyt julistettu kaikki ongelmat poistavaksi ihanteeksi. Tulevat eri kouluasteiden väliset rajankäynnit aiotaan ilmeisesti ratkaista alentamalla peruskoulun opettajien kelpoisuusehtoja.

Peruskoulua ei ainakaan alkuopetuksen osalta haluta enää nähdä oppivelvollisuuden suorituspaikkana vaan eräänlaisena koulun ja vapaaehtoisuuteen perustuvan päiväkotitoiminnan sekamuotona. Mitenkään muutoin ei voi ymmärtää sitä esitystä, että lastentarhanopettajat pätevöitettäisiin luokanopettajiksi vain muutaman kuukauden pikakurssilla. Esimerkiksi minkäänlaista luokanopettajapulaa ei maassa ole moista oikotiepätevöitymistä edellyttämässä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luokanopettajilta vaaditaan nykyisin ylempi korkeakoulututkinto, pääaineena kasvatustiede. Lastentarhanopettajat puolestaan erikoistuvat varhaiskasvatukseen eikä heiltä vaadita ylempää tutkintoa. Koulutukset eroavat siis toisistaan selkeästi, joten luokanopettajakaan ei koulutuksensa puolesta ole hyvä vaihtoehto lastentarhanopettajaksi tai esikoulun opettajaksi. Päiväkodissa ja esikoulussa ohjaajilta vaaditaan valmiuksia toimia lähinnä pienryhmien toiminnan suunnittelijana, ohjaajana ja valvojana. Sielläkin toki olisi eduksi, että ihmiset ovat riittävän korkeasti - mieluiten akateemisesti - koulutettuja.

Peruskoulun kolmella viimeisellä vuosiluokalla opetusta antavat nykyisin aineenopettajat, eri oppiaineiden lehtorit. Pätevyysvaatimukset on säädetty melko tarkkaan, joten voidaan olla varmoja, että virassa oleva matematiikan tai historian lehtori todellakin tietää mistä puhuu. Kun yhtenä virkaan pääsyn edellytyksenä on ollut se, että opettajalla on riittävä tietämys opettamistaan aineista, puoskaroinnin vaara on ollut jokseenkin vähäinen.

Aineenopettajajärjestelmän on luvattu säilyvän nykyisellään myös uudistuksen jälkeen, mutta mikäli nyt kaavailtu malli toteutuu, peruskoulun lehtoreiden oppiainekohtaiset minimisuoritukset käytännössä poistuvat. Pahimmillaan peruskoulussa ei vastaisuudessa olisi missään vaiheessa takeita siitä, että opettajan aineenhallinta on riittävä. Uusikin lainsäädäntöehdotelma vaatii entisen tasoisen aineenhallintapätevyyden kyllä lukion opettajalta, mutta ei enää peruskoulun yläluokkien opettajalta. Miksi? Tähän astihan tuo vaatimus on ollut itsestään selviö.

Jos opettajien oman oppiaineen hallinnan vähimmäisvaatimuksia ei määritellä tarpeeksi ylös, vain osa nuoristamme koskaan varmuudella pääsee erikoistuneen aineenopetuksen piiriin. Se olisi suuri heikennys nykytilasta, jossa peruskoulun erikoistuneet spesialistit antavat korkeatasoista aineenopetusta myös lukioon menemättömille. Tulevaisuudessa peruskoulusta ammattioppilaitoksiin siirtyvät nuoret uhkaavat tässä suhteessa joutua lukioon siirtyviä huonompaan asemaan, mikä ei tietenkään voi olla tarkoituksena.

Myös uudessa koululainsäädännössä peruskoulunkin opettajalta toki edellytettäisiin - edellä kerrotuin poikkeuksin - ylempää korkeakoulututkintoa. On kuitenkin iso ero sillä, opettaako esim. fysiikkaa gradunsa fysiikasta kuin vaikkapa kasvatustieteestä tehnyt maisteri. Eihän hyvä juristikaan ole välttämättä hyvä arkkitehti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Peruskoulun luokan- ja aineenopettajien koulutustason alentamisesitysten takaa löytynee vanha tuttu luuranko: raha. Julkisvalta lienee haaveillen laskelmoinut, että alentamalla peruskoulun opettajien pätevyysehtoja myös heidän palkkauksensa alentamiset on helppo selittää; kuntasektorin ainoalta suurelta lakkoilemattomalta ammattiryhmältä saataisiin näin poistettua viimeinenkin taisteluhammas. Millään muilla syillä - ei ainakaan pedagogisilla - ei moista voida perustella.

Likaisen työn tekijäksi uudistuvan perusopetuslainsäädännön toteuttamisessa on valittu kunnat. Valtiovalta on valtionosuusjärjestelmän uudistusten myötä ajanut peruskunnat pakkosäästöjen tielle, ja ensimmäisenä leikkausjonossa ovat sellaiset arkityössä vaikeasti mitattavat laatutekijät kuin esimerkiksi henkisen työn tekijöiden ammattiosaaminen.

Koska kouluopetuksen tason alentamisessa ei kyseessä ole suoranaisesti ihmishenkien riskeeraaminen - kuten olisi vaikkapa lääkäreiden koulutustason alentamisella - tulilinjalle on valittu peruskoulun opettajat. Ja kuten ennenkin on todettu, lasten ja nuorten peruspalveluista tinkimisen hyväksyy nikottelematta myös ammattiyhdistysliike.

Jari Rusanen
Turun Lyseon koulun rehtori