Lukijoilta

Lapsi ei saa olla
vain palapelin osa

Turun kaupungin virkamiesjohto esittää koko kaupungin palveluksessa olevan henkilökunnan lomauttamista viikoksi eli käytännössä noin kahden pennin veroäyrin korotusta näille ilmeisesti huonosti tehtävänsä hoitaneille. Palomiehet ovat poikkeus, koska saivat rangaistuksensa jo lakkoillessaan.

Kaikilla muilla paitsi opetusalalla lomautukset voidaan hoitaa tyydyttävästi siten, että yhden ollessa poissa muut tekevät hänenkin työnsä tai lykkäävät niitä myöhemmäksi. Koulussa tämä ei käy, koska tärkein osapuoli, oppilaat eivät ole lomautettuina. Lomautusten vuorottelu siten, että töissä oleva opettaja hoitaa yhtä aikaa oman opetuksensa ja työllistää myös lomautetun kollegansa opetusryhmän, on tuhtaan tekemistä.

Kasvatustyössä on ratkaisevan tärkeää, että lapsella ja nuorella on pitkäaikainen vuorovaikutussuhde kasvattajan kanssa. Tämä ei tarkoita viikkoja eikä kuukausia vaan vuosia. Kuitenkin jo muutaman viikon katkot voivat aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja sitä enemmän mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys.

Lapselle on tärkeintä turvallisuus ja mahdollisuus luottaa aikuiseen ihmiseen. Taitamattomat ja lapsen kehityksestä piittaamattomat kuntien päättäjät ovatkin hätäpäissään keksineet huikeita puolustuksia ratkaisuilleen. Lapset muka sosiaalistuvat, jos heillä on muitakin kuin oma opettaja ja muutokset jäykkään koulurutiiniin palvelevat samaa päämäärää. Koulu saa uusia ideoita toimintaansa lomautuksista! Näinkö hoidetaan Turun seudun päihde- ja huumeongelmaisten lasten asiaa? Onhan meillä jo nyt kyseenalainen kunnia olla valtakunnan kärjessä näissä asioissa heti Helsingin jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Omasta yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksesta tiedän, että opettajan työ on hyvin herkkää. Hyvillä mielin tekee vaikka vuorokauden ympäriinsä työtä lasten kanssa, jaksaa innostaa ja tulosta tulee. Mutta, jos mieli on maassa, jos tehtyä työtä on perusteettomasti moitittu, mistään ei tule mitään ja mikä pahinta, opettajan paha olo heijastuu aina luokkaan. Opettajien työmoraalia ei pitäisi murtaa, vaikka kuinka kateeksi kävisi.

Jokaiselle asioita seuranneelle on varmaan selvinnyt, että opettajien suurin huolenaihe ei tässä tilanteessa ole oma asema tai palkka vaan ennen kaikkea huoli lapsista, joista osa vanhemmista ei osaa tai jaksa pitää huolta ja joiden asia on vain yksi palikka kunnan päättäjien pelissä.

Puolen pennin veroäyrin korotus olisi pelastanut Turun tältä arvottomalta näytelmältä. Veroäyrin korotus olisi voinut aiheuttaa myös negatiivisia ilmiöitä, mutta valtakunnallinen negatiivinen mediajulkisuus olisi vältetty ja ehkä pystytty säilyttämään kaupungin omien työntekijöiden motivaatio sekä pystytty pelastamaan lasten ja nuorten luottamus kasvattajiinsa.

On helppo yhtyä kansanedustaja Erkki Pulliaisen kantaan, että koulutoimen hoito olisi otettava valtiolle, kun kuntien kykyyn ja haluun asian hoitamiseen ei enää voi luottaa.

Arvo Järvelä
kasvatustyöntekijä evp
Turku