Lukijoilta

Perushoito on tärkeää

Ansiokkaassa kirjoituksessa TYKS-kehittävä ja kannustava (TS 4.3.) kirjoittajan tekstistä ponkaisi tietoisuuteeni muutamia käsitteitä, jotka jostain syystä eivät selkiytyneet. Tuntui kuin olisi lukenut SK: Jyviä ja akanoita koosteen, painos 1988, tekstiä: Sairaalassa pahoinpitelyn uhrille jouduttiin laittamaan avohaavan vuoksi tikit takaraivoon. Potkien ja nyrkein hakaten saatiin uhrin naama muodottomaan kuntoon.

Potilashoito on aina ehdottomasti tiimityötä, ketju monine lenkkeineen. Leikkaussali on, kieltämättä tärkeä, mutta vain yksi lenkki, paikkarin torppa. Operaatiot ovat yleensä lyhytkestoisia. Vaikeusasteen skaala ulottuu yksinkertaisista vaikeisiin, jopa vaarallisiin (potilaalle) asti. Tilannetta on kuitenkin omiaan helpottamaan se, että leikkaussalissa on myös lääkäri, monesti useampikin.

Varsinainen potilashoito alkaa vasta vuodeosastolla. Sielläkin tarvitaan osaamista, tietoa, taitoa ja usein myös voimaa. Hoidon laatu vuodeosastoilla on tosin huomattavasti heikentynyt johtuen perushoitajien virkojen ja sijaisuuksien muuttamisesta erikoissairaanhoitajien viroiksi ja sijaisuuksiksi.

Potilaiden henkilökohtaisen hygienian puute johtaa usein haavainfektioihin, lisääntyvään antibioottien käyttöön ja hoitopäivien lukumäärän kasvuun. Seurauksena luonnollisesti lisääntyvät kustannuspaineet.

Kirjoittaja pitää koulutusta ja erikoisosaamista funktiona ja esittää kysymyksen: vaativa työ contra palkka. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: Tässä maassa on niin pirun pienet liksat. Maassamme harjoitettava palkkapolitiikka on kuitenkin lähinnä työmarkkinajärjestöjen reviiriä, eikä kirjoittajan odotusten mukaiseen poliittisten päättäjien kannanmäärittelyihin näin ollen ole suuriakaan toiveita. Kehottaisinkin häntä ottamaan yhteyttä Tehyn pääluottamusmieheen tai -ammattiosastoon. Uskon, että kysymykseen löytyy jonkinmoinen vastaus.

Oili Peltola