Lukijoilta

Pääkirjoitus 7.3. 1998: Kosovon tilanne kärjistyy

Kaikki diplomaattiset ponnistelut Serbiaan kuuluvan Kosovon maakunnan kriisin laukaisemiseksi näyttävät rauenneet tyhjiin. Tynkä-Jugoslavian pahamainen presidentti Slobodan Milosevic on pitänyt pilkkanaan sekä Euroopan unionin että muun kansainvälisen yhteisön yrityksiä lopettaa serbijoukkojen Kosovon enemmistönä olevaa albaaniväestöä vastaan kohdistamat rajut aseelliset hyökkäykset. Uusi Balkanin sota on lähellä.

Kosovon kriisi on muhinut vuodesta 1989, jolloin juuri Milosevic Serbian presidenttinä peruutti 90-prosenttisesti albaaniväestön asuttaman maakunnan itsehallinnon. Siitä lähtien albaanien kansalaisoikeuksista on viisveisattu. Bosnian sisällissota käänsi vuosiksi huomion pois Kosovon tapahtumista, mutta nyt tilanne näyttää kärjistyvän sisällissodan asteelle.

Tosiasiassa albaaniväestöllä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selviytyä serbijoukkojen hyökkäyksistä, jos nämä aloittavat taistelut täydellä teholla. Maakunnan kaksimiljoonaisesta väestöstä 90 prosenttia on albaaneja, mutta valta ja voima ovat serbien hallussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo Bosnian sodan aikana kävi selväksi, ettei kansainvälinen taloussaarto tehoa Belgradin hallitukseen, joka avoimesti antoi tukensa Bosnian serbeille. Saarron avulla tuskin saadaan aikaan diplomaattista ratkaisua Kosovossakaan. Pikemminkin kansainvälisen yhteisön sotilaallinen väliintulo alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä.

Kosovossa on kysymys selvästi albaanien kansalaisoikeuksien räikeästä loukkaamisesta vuosien ajan. Vaikka Milosevicillä on vastassaan jo vahva oppositio Serbiassa, yhdistää kaikkia serbejä kuitenkin halu pitää Kosovon albaanit alistetussa asemassa.

Tämänkaltaisiin asioihin paneutuvan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin pitkä hiljaiselo Kosovon tapahtumissa tuntuukin oudolta. Muutos saattaa kuitenkin vihdoinkin olla tulossa. Sveitsi on ehdottanut, että Etyj järjestäisi Kosovon tilannetta koskevan kokouksen, ja tarjoutui itse isännäksi.

Niin kauan kuin Belgradissa katsotaan, että tapahtumat Kosovon maakunnassa ovat puhtaasti Serbian sisäinen asia, ei kansainvälisellä yhteisöllä ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen kulkuun diplomaattisin keinoin. Kaikki merkit viittaavat siihen, että albaanien sorto on lisääntymässä päivä päivältä.

Olisi tietenkin väärin kuvitella, että albaanit ovat vain sorretuksi tullut viaton kansanosa. Kansalaisoikeuksien vieminen on synnyttänyt myös aseellista vastarintaa ja terroristien toiminta serbiviranomaisia vastaan on todellista. Serbijoukkojen kurinpitotoimet ovat kuitenkin selvästi ylimitoitettuja kostoiskuja, joissa viime päivinä on tuhottu monta kylää ja surmattu kymmeniä ihmisiä.

Kosovo on ruutitynnyri, joka voi sytyttää uuden Balkanin sodan. Siitä ainakin naapurimaan Albanian olisi vaikea pysyä syrjässä.

Selkein tapa palauttaa rauha Kosovoon olisi maakunnan itsehallinnon palauttaminen Jugoslavian yhteydessä. Tätä kantaa edustaa perustellusti myös Euroopan unioni.