Lukijoilta

Päivän pistot -kolumni
Aimo Massinen:
Sdp:ssa kytee kova kriisi

Sosiaalidemokraatit hallitsevat - ainakin näennäisesti - tämän päivän Suomea. Puolueella on hallussaan lähes kaikki avainpaikat tasavallassa.

Tästä huolimatta - tai juuri siitä syystä - Sdp:lla ei mene kovin hyvin. Jäsenmäärä laskee kuin lehmänhäntä, ja puolueen kannatuslukemat ovat alhaisimmillaan vuosikymmeniin.

Pääministeri Paavo Lipponen luotsaa hallitusta hyvin, mutta kenen kannalta hyvin, kyselevät Sdp:n kannattajat. Heille ei ole selvinnyt, miten Sdp:n politiikka eroaa kokoomuksen linjasta - vai eroaako mitenkään.

Sdp:n sisällä muhii syvä aatteellinen kriisi, joka saattaa räjähtää suomalaisten syliin ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Suomi elää vahvaa nousukautta. Hallitus kehuu aikaansaannoksiaan, joista vain Emu-jäsenyys odottaa enää kruunaustaan.

Emu-kuntoisuudesta ja yritysten vaurastumisesta eivät ole päässeet osallisiksi kaikki kansalaiset. Syrjäytyneiden määrä kasvaa. Kunnallisen toimeentulotuen piirissä on jo yli puoli miljoonaa kansalaista.

Tyytymättömyys epätasa-arvoiseen kehitykseen kasvaa. Se on aistittavissa varsinkin vasemmistopuolueissa kenttätasolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun omat ovat hallituksessa, avointa rähinää on toistaiseksi vältelty. Mutta kapina kytee.

Huolestuttava tilanne on kirjattu myös korkealla tasolla. Kalevi Sorsa kirjoitti Demariin kaksiosaisen artikkelin (27.2. ja 2.3.) puolueen tilasta. Hän viittasi kansalaisilta saamaansa palautteeseen, jonka hän on kokenut syvälliseksi vieraantumisilmiöksi.

Kysymyksessä ei ole tavanomainen tyytymättömyys hallitus- ja eduskuntaryhmää kohtaan näiden tehdessä hankalia päätöksiä. Sorsan mukaan kansalaiset kokevat harjoitetun politiikan vieraaksi sosiaalidemokratialle.

Sorsa kehotti puolueelleen ensiavuksi, että päätökset perustuisivat nykyistä paljon tehokkaammin sosiaalidemokraattisiin periaatteisiin.

Aatteettomuudesta syyttäminen ei ole työväenliikkeessä koskaan ihan pieni piikki puoluejohdon suuntaan - varsinkin kun se tulee ex-puheenjohtajalta!

Sorsa kannusti puoluettaan myös organisatorisiin, uusiin avauksiin. Hän kertoi ehdottaneensa turhaan vähemmän velvoittavia tapoja kuulua liikkeeseen. Sorsan mielestä nuoria ja perhehuolten vaivaamia aikuisia ei pitäisi rasittaa puolueen järjestörutiineilla, mutta heille pitäisi hakea keinoja tulla toimintaan mukaan muilla tavoin.

Sdp:n järjestökenttä on tällä hetkellä lähes kuolleessa tilassa eikä puoluejohdolla tunnu olevan edes yritystä sen elvyttämiseen. Lipposen ja ministerien aika kuluu hallitusrutiineissa ja Brysselin koneessa.

Aatteellisen profiilin nostoon tämä näköalaton aika tarjoaisi kyllä paljonkin aineksia, mutta niihin ei tartuta, vaan vaihtoehdottoman politiikan linja jatkuu samanlaisena kuin porvarihallituksen aikana.

Jos Lipponen kantaisi huolta puoluekenttänsä ja tavallisen kansan tunnoista, pääministeri ottaisi vähintäänkin muutaman vuoden aikalisän miljardiluokan helikopterihankkeessa.

Mutta entinen sadankomitealainen ja aseistakieltäytymiseen yllyttäjä on nykyään paljon lähempänä kenraaleita kuin kansalaisia. Paluu kirkon jäseneksi kuvaa myös Lipposen aatekehyksen suuntaa.

Kun Sdp virittäytyy parhaillaan periaateohjelmansa uudistamiseen, 2000-luvun sosiaalidemokratian iskulauseeksi näyttäisi tämän kehityksen valossa sopivan hyvin vanha kunnon koti, uskonto ja isänmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seuraaviin eduskuntavaaleihin Sdp:n väki lähtee pelonsekaisin tuntein, vaikka hallitus on vankka, talous vakaa ja työttömyyskin laskenut.

Lipponen pelottelee kepulla ja porvarihallituksella, mutta tämä mörkö äänestämisen motiiviksi tuskin yksin riittää.

Sdp:n voi pelastaa ainoastaan ay-liike. Jos Lauri Ihalaisen ja Esa Swanljungin joukot saadaan täydellä voimallaan kamppailuun sosiaalidemokratian puolesta, torjuntavoitto vaaleissa on vielä mahdollista.

Mutta jos Sdp putoaa peräti kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, se olisi koko työväenliikkeen katastrofi.

P.S. Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ovat tälläytymässä ehdokkaaksi Helsinkiin. Miksi?

Tietenkin siksi, että siellä käydään pääministerivaalit ja tasavallan presidentin esivaalit.

Kirjoittaja Aimo Massinen on Turun Sanomien päätoimittaja.