Nuoria kannattaa palkata työnjohtajiksi
Pasi Heikkilä hyökkää kovin asein teknisiä toimihenkilöitä vastaan (Kirjoittajavieras, TS4.1.), joita työnjohtajat edustavat varsin vaativissa tehtävissä toimivina teollisuuden toimihenkilöinä.
Työnjohtajan tehtäväkuvaus on nykyisin useinkin tuotannonohjaaja ja suunnittelija, menetelmäsuunnittelija, ostaja, laadunohjaaja ja vastaa useinkin työstään projektinluonteisesti.
Perinteinen pomo on mennyttä aikaa, kuten Heikkiläkin toteaa, ja tilalla on varsin hyvin koulutettu tekninen toimihenkilö, joka on saanut teknisen koulutuksen lisäksi johtajakoulutusta siinä kuin tiimikoulutusta ja tiimin vetäjäkoulutusta.
Työnjohtajan tehtävät ovatkin monipuolistuneet niin, että perinteiseen työnjohtoon käytetty aika on useinkin hyvin vähäinen. Tämän seurauksena työntekijät, jotka kaipaavat enemmän henkilöohjausta ja sosiaalista kanssakäymistä saattavat tuntea työnjohtajan etäiseksi hänen monipuolisen ja laajan tehtäväkentän takia.
Tässä tilanteessa tiimien jäsenten keskinäiset suhteet ovat tärkeitä. Oikein muodostettu ja harmoninen tiimi tukee toisiaan ja työnjohtaja voi keskittyä ratkaisemaan teknisiä ongelmia yhdessä esim. suunnittelutiimin kanssa.
Työnjohtajan kuten muidenkin teknisten toimihenkilöiden koulutusta annetaan nykyisin ammattikorkeakoulussa, jonka koulutuspätevyyttä tuskin voimme asettaa kyseenalaiseksi.
Itse ammattikorkeakoulusta valmistuneena teknikkona ja keväällä valmistuvana insinöörinä pidän teknikon tutkintoa sopivana koulutuksena työnjohtajan ja teknisen toimihenkilön tehtäviin sen monipuolisen teoreettisen sekä käytännönläheisen koulutuksen takia.
Teknikkokoulutukseen hakeutuvilla opiskelijoilla on myös poikkeuksetta laajempi työkokemus, joka tietysti antaa paremmat valmiudet käytännön esimiestehtävien hoitamiseen.
Kuten Heikkilä toteaa, niin pitkänlinjan työntekijöiden paluuta työnjohtotehtäviin tuskin näemme lähivuosina kansalaisten korkean koulutustason takia.
Päinvastoin kuin Pasi Heikkilä, toivon teollisuuden palkkaavan enemmän myös nuoria teknikoita esimiestehtäviin sekä teknisiin erikoistehtäviin. Nuorien henkilöiden pätevöityminen jatkuu työpaikoilla. Siinä on, kuten Heikkiläkin antoi ymmärtää, henkilökohtaisilla ominaisuuksilla sekä työympäristön vaikutuksella merkittävä osuus.
Työpaikan kulttuurilla, suhteilla työtovereihin ja esimiehiin sekä työntekijöiden suhtautuminen nuoreen on merkittävä vaikutus tuleeko hänestä pomo vai yhteistyökykyinen tiiminvetäjä, joka on kuin tuntemattoman sotilaan Koskela.
Teknisten Liitto TL ry kouluttaa koko ajan jäseniään henkisten voimavarojen lisäämiseksi juuri niihin asioihin, joihin Heikkilä kiinnitti huomiota. Lisäksi järjestetään ammatillisia kursseja teknisen ammattitaidon kohottamiseksi.
Mielestäni työpaikoilla on lisättävä henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä edunvalvonnan tehostamiseksi. Henkilöstöryhmien on myös hyvä kokoontua pohtimaan määräajoin yhteistyökysymyksiä. Voin vakuuttaa teknisten toimihenkilöiden yhdysmiehen olevan Masallakin yhteistyökykyinen ja -haluinen.
Yhdessä me kuitenkin teemme sen laivan.
Matti Lindgren
Teknisten Liitto TL ry, liittovaltuuston jäsen ja Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja
