Neekeri ja virkakieli
Joidenkin tahojen into käyttää neekeri-sanaa Suomessa kummastuttaa suunnattomasti. Nämä tahot puoltavat sitä kuinka Suomessa saa käyttää neekeri-sanaa piittaamatta siitä minkälaisen vaikutelman sanan käyttö luo kuulijassa. Kansainvälisesti tiedetään, että neekeri-sana on jäännös aikakaudesta, jolloin afrikkalaisia riistettiin vielä nykyistäkin räikeämmin.
Mielestäni neekeri-sanan käytön puoltaminen on selvä merkki siitä kuinka Suomessa ei ole totuttu toisiaan kunnioittavaan kansainväliseen kanssakäymiseen. Tosiasia on, että neekeri-sana herättää aina loukkaavia tunteita mustan ihmisen mielessä.
Näyttää siltä, että Suomessa on vaikeaa tunnustaa joidenkin suomalaisten käytöstapojen sopimattomuutta ja oppia luopumaan muita väestöryhmiä loukkaavista tavoista. Tärkeintä muiden ihmisten kanssakäymisessä ei ole se mitä me sisimmissämme tarkoitamme vaan se minkälaisen vaikutelman käytöstapamme aikaansaavat toisessa osapuolessa.
Eikö sivistyneen kanssakäymisen tapoihin kuulu toisen osapuolen tunteiden huomioon ottaminen, ja pyrkimys olla mahdollisimman kohtelias ja loukkaamatta ketään?
Se, että Suomessa neekeri-sanaa on käytetty lasten lauluissa, saduissa ja monessa muussa yhteydessä, on johtunut vain siitä, että Suomessa ei ennen asunut mikään musta väestöryhmä, eikä sen vuoksi ole tarvinnut ottaa sen tunteita ja mielipiteitä huomioon. Kuinka suomalainen voi määrätä sen, miltä mustasta ihmisestä saa tuntua kun häntä kutsutaan neekeriksi?
Mielestäni joidenkin tahojen yritys puoltaa neekeri-sanan käyttöä virkakielessä on yritys puolustella Suomessa piittaamattomuutta mustan väestöryhmän tunteista ja ruokkia suomalaisessa kulttuurissa sellaisia aineksia, jotka eivät missään tapauksessa sovi sivistyneeseen kansainväliseen kanssakäymiseen.
Siirus Furuzan
Vaasa
