Ari Valjakan kolumni: Emu - haave vaiko harha

Euroopan unionia on väitetty sosiaalidemokraattien hankkeeksi vallan kaappaamiseksi vanhalla mantereella. Runsas kuukausi sitten pääministeri Paavo Lipponen hätkähdytti varsinkin oppositio-keskustaa puheella, jossa hän kuvasi Euroopan rahaliittoa Emua sosiaalidemokraattiseksi hankkeeksi. Demarin haastattelussa pääministeri selventää, mitä hän tällä tarkoitti.

Lipposen mielestä Emu on vastapaino markkinavoimille. Emun avulla voidaan estää finanssipiirien rahastus ja poistaa keinottelu valuutoilla lähes kokonaan. Lähtökohtana on oivallus, että olemme nyt Euroopan sisämarkkinoilla. Työllisyyden parantuminen riippuu nyt ratkaisevasti eurotason päätöksistä, painotti Lipponen.

Emu ei siis ole salainen sosiaalidemokraattinen suunnitelma, mutta se sisältää heidän näkökulmastaan mahdollisuuden toteuttaa ihmiskasvoista sosialismia. Missä kommunistit epäonnistuivat, siitä demarit aikovat tehdä hyveen.

Eurooppalainen yhteiskunnallista tasapainoa arvostava malli on varmaan meille parempi maailma kuin amerikkalainen ahneus tai aasialainen kovuus. Mutta tosiasia on, että Eurooppa kamppailee juuri näitä voimia vastaan, maailman työpaikat jaetaan nälkäisimmille ja tehokkaimmille.

Maailman parhaaseen sosiaaliturvaan ja samalla korkeimpaan verotukseen tottuneen Pohjolan on vaikea luopua eduistaan edes Euroopan pehmeän vyöhykkeen, Välimeren maiden hyväksi. On vaikea kuvitella, että näissä asioissa ratkaisevassa asemassa oleva eurooppalainen työväestö, jota ay-liike edustaa, luopuisi vapaaehtoisesti mistään aasialaisten tai amerikkalaisten tovereittensa hyväksi.

Maan hallitus ei näköjään voi tarkastella julkisuudessa Emua muuta kuin sen hyviä puolia korostamalla. Kysymykseen liittyy kuitenkin paljon vaaroja, joista eräitä S-E Bankenin pääekonomisti Esko Torsti arvioi lehdessämme 13. syyskuuta.

Hän kiinnitti huomiota mm. kehitykseen, jossa rahaliiton alkuvuosina Suomen tavaraviennistä menisi kaksi kolmasosaa Emun ulkopuolelle. Silloin olisimme riippuvaisia erityisesti dollarin ja jenin kurssikehityksestä suhteessa EU:n yhteiseen rahaan euroon. Kilpailukykymme saattaa olla suuressa vaarassa, eikä devalvaatiota voi enää käyttää sen oikaisukeinona.

Esko Torsti huomautti, miten erityisesti tulopolitiikan tulisi muuttua suuntaan, joka sallisi sopeutumisen tähän uuteen ympäristöön. Tästä ei ole kuitenkaan mitään merkkejä, kulku-urat ovat pikemminkin ikivanhoja.

Huomenna Helsingin kuntasektori lakkoilee ja Masa-Yardsin väki Turussa on ulkona, molemmat vastalauseena toimintojen järkeistämiselle.

Omaa Emu-politiikkaa harjoittaa Paperiliiton Jarmo Lähteenmäki, jolle paperitehtaiden siivoojien pitäminen oman liittonsa jäsenmaksajina on kansantaloutta tärkeämpää. Liittonsa konttorin siivoojiksi Lähteenmäki kelpuuttaa SAK:n toimihenkilöt ry:n jäseniä Ilta-Sanomien mukaan 6000 markan kuukausipalkalla, kun kapitalistien paperitehtaissa saa siivota vain Paperiliittoon kuuluva puhtaustyöntekijä, palkka 10000 mk/kk.

Ay-johtajista merkittävin, Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh pitää vanhaa indeksiehtoajatusta ehdottomana kokonaisratkaisun edellytyksenä aikana, jolloin inflaatio on olematon ja palkkavaatimuksetkin nollassa.

Emu-vaarojen torjunnassa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen on asettanut puskurirahastot välttämättömäksi ehdoksi sille, että Suomi voi mennä rahaliittoon mukaan. Selvää kiristystä asialla, joka ei edes kuulu tupo-pöytään. Kuten Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Matti Korhonen sanoi, nyt tarvitsemme enemmän muskeleita kuin puskureita.

Pääministeri Lipposella on vaativa tehtävä eurooppalaisen visionsa läpiviemisessä, kun koto-Suomessakin tämä haave on vielä harhakuvan tasolla. Työssä olevat A-kansalaiset eivät luovu vapaaehtoisesti eduistaan työttömän B-väen hyväksi, ainoa tapa on tasata tulot maailman huippua olevan pakkoverotuksen voimalla.

Demarien valtuusto hyväksyy Lipposen vision alkavalla viikolla lähes yksimielisesti. Puolueen yhteistyökumppani kokoomus vaikenee demarien haavekuvasta. Sitä arvostelemaan uskaltautuneen keskustan pääministeri Lipponen on leimannut umpikujamiehiksi ja eurooppalaisiksi nolliksi.

Emuun mennään enemmän poliittisin kuin taloudellisin perustein.