Sorateiden perusnopeutta
on syytä alentaa
Raija Wecksell osui kirjoituksessaan Asukkaistako tienmaksajia (TS 5.9.) suoraan asian ytimeen. Toki ongelmat ovat samat muuallakin kuin vain Nauvossa ja Rymättylässä.
Sorateiden surkea kunto johtuu hajarakentamisen mukana lisääntyneestä liikenteestä, sekä tiemäärärahojen niukkuudesta. Joidenkin mielestä sorateiden hoitoon tarvittava ammattitaito on oudosti kadonnut.
Turusta Hämeenlinnaan vievällä 10-tien suunnalla tilanne on sikäli surkuhupaisa, että suurimmat nopeudet sallitaan niillä teillä, joilla kevyenliikenteen asema on heikoin. Liedon keskustan ja Ravattulan välillä kattonopeus pudotettiin lietolaisten harmiksi 70:een juuri kun pyörätiet ja alikulut oli saatu kuntoon. Paikallisilla sorateillä sentään saa yleensä kurvailla perusnopeudella. Kapealla Tuulissuontiellä ei pyöräilijän henki ole paljonkaan arvoinen kuorma-autojen huristaessa kahdeksaakymppiä. Miksi hyväkuntoisella Kaarinantiellä on madeltava 60:n tuntivauhdilla?
Rajoituksia tietenkin perustellaan liikennemäärillä, mutta valvonta on heikkoa. Vain vilkaisu Vierun tarkkailutauluun aamuvarhaisella tai iltamyöhällä kertoo 10-tien nopeuksien olevan lähempänä 90:ntä kuin 70:ntä. Tällainen harkinnanvara ja epäjohdonmukaiset rajoitukset ovat omiaan heikentämään liikennemoraalia edelleen. Rajoituksia noudattava saa aina ärsyttävän roikkujan peräänsä.
Nykyinen perusnopeus on sorateillä liian suuri, kuten Raija Wecksellkin totesi. Se on myös turvallisuusriski. Siksi olisi järkevää pudottaa perusnopeus esimerkiksi 70:een. Hyvillä teillä, joilla kevytliikenne on omilla kaistoillaan, voitaisiin monissa tapauksissa nopeuksia hieman nostaa.
Autoilun kulut yhteiskunnalle ovat niin suuret, etteivät mitkään autoverot niitä kata, mutta paikallisteiden kestopäällystäminen voisi parantaa liikenneoloja tehokkaammin kuin esimerkiksi massiivisten moottoriteiden rakentaminen.
Ismo Saloranta
Lieto
