Lukijoilta

Pääkirjoitus 5.9.1997:
Tuhoiskut turkistarhoihin
kaukana eläinsuojelusta

Eläinten vapautusrintamaksi itseään kutsuvat turkisterroristit ovat taas kiihdyttäneet toimintaansa pohjanm aalaisia turkistarhoja vastaan.
Eläinten vapautusrintamaksi itseään kutsuvat turkisterroristit ovat taas kiihdyttäneet toimintaansa pohjanm aalaisia turkistarhoja vastaan.

Kun pari vuotta sitten Pohjanmaan minkki- ja kettutarhoihin hyökkäilleet ja suurta vahinkoa tehneet eläinaktivistit saivat kiinni jäätyään jokseenkin kovat tuomiot oikeudessa, näytti vähän aikaa siltä, että tämänkaltainen terrori on tyrehtymässä.

Turkistarhaajien toiveikkuus on kuitenkin osoittautunut perusteettomaksi. Viime päivien hyökkäykset tarhoille kertovat uudesta ja entistä rajummasta tuhovimmasta eläinsuojelun valheellisten tunnusten alla.

Vaikka turkistarhaajat ovat tehostaneet farmiensa vartiointia ja tiivistäneet yhteistyötään, ovat tämänkertaiset turkisterroristit saaneet tehdä tekonsa rauhassa. Poliisi ei ainakaan vielä ole päässyt heidän jäljilleen.

Vaasan ympäristössä useille tarhoille tehtyjen iskujen seurauksena tuhatkunta minkkiä ja kettua pääsi omille teilleen. Vaikka osa eläimistä on tavoitettu, ovat taloudelliset vahingot silti tuntuvia. Karkuun päästettiin myös arvokkaita siitoseläimiä.

Ympärivuorokautisen vartioinnin järjestäminen tarhoille on kallista, mutta se lienee kohta ainoa keino arvokkaan omaisuuden ja elinkeinon suojelemiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turkistarhausta harjoitetaan Suomessa kansainvälisten standardien ja muun muassa EU:n hyväksymien määräysten mukaisesti. Ilkivallan tekijöiden tavoitteena todennäköisesti onkin vain huomion herättäminen. On irvokasta julistaa eläinten vapautusaatetta ja samalla päästää tarhaoloihin tottuneita minkkejä ja kettuja suomalaisen luonnon armoille. Asiantuntijoiden mukaan vain pieni osa karkuun päästetyistä eläimistä selviää omin avuin talven yli.

Perinteiselle eläintensuojelulle turkisterroristit tekevät suurta vahinkoa. Laillisin ja rehellisin keinoin eläinten puolesta toimivien järjestöjen ja yksittäisten ihmisten toiminta menettää viimeisenkin uskottavuutensa, kun samalla asialla sanovat olevansa anarkismin keinoja käyttävät tihutyöntekijät.

Suomessa harjoitettava turkisterrorismi on toistaiseksi ollut yksittäisten pikkuryhmien toimintaa. Varsinaista organisaatiota keskusjohtoineen tuskin on, mutta toimintamallit on kuitenkin tuotettu kansainvälisiltä alan kentiltä.

Aiemmin eläinten vapautusrintaman EVR:n nimissä on poltettu muun muassa rehunsekoittamo, lihankuljetusautoja ja tuhottu broilerinkasvattamon atk-laitteita. Tekoja ei voi leimata pelkästään ajattelemattomien nuorten eläinsuojeluaktiiviteeteiksi. Tuotantolaitosten ja autojen polttaminen on pikemminkin merkki kovaotteisesta poliittisesta anarkiasta, jonka alkulähteet on selvitettävä yhteiskuntarauhan säilymiseksi.