Kakkospääkirjoitus 2.9.1997:
Häkämiehen kovennettu linja
Oikeusministeri Kari Häkämiehen mielestä 1970-luvulla valittu kriminologinen pehmolinja on tullut tiensä päähän. Hänen mukaansa suhtautumista väkivaltarikoksiin on tiukennettava, samoin Euroopan liberaaleinta rikoslakia.
Talousrikoksissa linja on viime vuosina koventunut. Samaa Häkämies kaipaa väkivaltarikoksiin. Ihmisten henkilökohtainen turvallisuus on äärettömän tärkeä asia, eikä kanssaihmistä voi pahemmin loukata kuin puuttumalla hänen henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa, Häkämies totesi Pyhtäällä.
Suomalaiset ovat mielipidemittausten mukaan täysin samaa mieltä kuin oikeusministeri. Enemmistö kiristäisi kaikkia rangaistuksia. Ongelma ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, että tepsivä reseptikin olisi yksinkertainen.
Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja pohdiskeli samaa ongelmaa vuoden päivät sitten. Hänen mukaansa kovemmat rangaistukset eivät ole mielestäni mikään ratkaisu.
Lehtimajan mukaan tutkimukset osoittavat, että rangaistusten koventamista tehokkaammin rikollisuutta ehkäisee kiinnijäämisen riski. Sitä on nostettava.
Tuomioiden kovuus on kuitenkin suhteellinen käsite. Suomessa pahoinpitelijöitä kohdellaan selvästi helläkätisemmin kuin Ruotsissa. Ruotsissa pahoinpitelystä tuomitaan vankeutta, meillä pahoinpitelijä selviää useimmiten sakoilla.
Tutkimukset osoittavat myös, että katuväkivalta on raaistunut. Tyksissä hoidetuista kasvomurtumista kolmannes on seurausta väkivallasta.
Yhteiskunnan on kyettävä puolustamaan turvallisuutta. Keinoina ovat rangaistusten kovuuden tarkistaminen ja mahdollinen koventaminen. Ennen muuta on kuitenkin kyettävä nostamaan tuntuvasti kiinnijäämisen riskiä.
Se merkitsee sitä, että ongelma ei ratkea pelkin lakimuutoksin. Poliisi, syyttäjä- ja oikeuslaitos tarvitsevat lisää resursseja. Näyttää siltä, että poliisinkin resurssien leikkaamisessa on tultu erään tien päähän.
