Venäjän presidentti Boris Jeltsinillä oli näyttävä viikko. Hän kävi Pariisissa allekirjoittamassa Venäjän ja Naton suhteista perusasiakirjan, jollaisen syntymiseen harva uskoi vielä joitakin kuukausia sitten. Jeltsin hautasi näin osaltaan kylmä sodan kautta.
Mutta vasta seuraava matka, Ukrainan-vierailu, merkitsi Jeltsinin omien edusmiesten mukaan vuoden merkittävintä ulkopoliittista tapaamista. Kannanotto pitänee tulkita niin, että sillä haluttiin korostaa Ukrainan-suhteiden merkitystä sotilasliittoon verrattuna ja häivyttää siten Natolle tehdyistä myönnytyksistä koti-Venäjällä syntynyttä kritiikkiä.
Ukrainan ja Venäjän välit ovat olleet kireät Neuvostoliiton hajoamisesta vuodesta 1991 lähtien.
Kaksi suurinta ex-neuvostotasavaltaa ovat ärhennelleet toisilleen Mustanmeren laivastosta, Sevastopolin laivastokaupungin tulevaisuudesta, Krimin niemimaan asemasta, maiden keskinäisistä saatavista sekä sotilasliitto Natosta. Jeltsinin ja presidentti Leonid Kutshman lauantaina allekirjoittama Venäjän ja Ukrainan ystävyyssopimus liennytti ainakin valtioiden johtotasolla kiistoja.
Ystävyys-, yhteistyö- ja kumppanuussopimus vahvistaa maiden nykyiset rajat ja velvoittaa osapuolet välttämään väkivaltaa ja sillä uhkaamista.
Ukrainalle rajojen vahvistus ja alueellisen koskemattomuuden tunnustaminen ovat tärkeitä, sillä sekä Venäjän oppositiossa että Krimin venäläisväestön keskuudessa on elätelty vaatimuksia Krimin liittämisestä takaisin Venäjään. Niemimaasta tuli osa Ukrainaa vasta 1954.
Jeltsin oli aiemmin lykännyt vierailuaan Ukrainaan useita kertoja. Nyt käynnin teki mahdolliseksi keskiviikkona Kiovassa löytynyt sopu Mustanmeren laivastosta. Rapistuvan laivaston venäläisalukset pysyvät Krimin Sevastopolissa, vuokratukikohdassa, ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Myös torstaina tapahtui. Ukraina ja Nato ilmoittivat silloin sopineensa kumppanuudesta. Ukrainan ja sotilasliiton sopimusta pidetään samantapaisena, kuin Venäjän ja Naton tuore sopimus on. Kumpikin on määrä allekirjoittaa Madridissa heinäkuussa.
Ukraina on Baltian maiden lailla niitä entisiä neuvostotasavaltoja, joiden tulevaisuudenkaavailuihin on sisältynyt huomattava määrä epävarmuutta laajenemista puuhaavan Naton ja uhittelevan Venäjän välissä.
Venäjä on harannut kiivaasti Naton laajenemista vastaan, ja nyt jonkinlaisen kompromissin löydyttyäkin se edelleen vastustaa entisten neuvostotasavaltojen liittämistä sotilasliittoon. Baltian maat ovat ilmoittautuneet jäsenehdokkaiksi. Ukraina on tähän saakka pidättäytynyt hakemuksesta. Nato-sopimus lähensi Ukrainaa sotilasliittoon. Toisaalta Nato-sopimuksen ja Venäjän ja Ukrainan ystävyyssopimuksen voi olettaa rauhoittaneen Ukrainan mahdollisia jäsenyyshankkeita, ja isoveli Venäjä lie tyytyväinen tapahtumien tällaiseen etenemiseen.
Venäjän ja Ukrainan ystävyyssopimus tarvitsee vielä kummankin maan parlamentin vahvistuksen. On vaikea ennustaa, miten ratifiointikeskusteluissa käy. Vierailu jätti edelleen avoimia kysymyksiä, eivätkä sopimusten pitkään neuvotellut yksityiskohdat suinkaan tyydyttäneet kaikkia Venäjän ja Ukrainan oppositiossa.
