"Säväyttäviä kohteita riittää vuodesta toiseen" – Katso, mitkä luontokohteet tekivät suurimman vaikutuksen Luonto Plus -tiimiin

Luonto Plus -ohjelmien tekijät valitsi suosikkinsa vuoden 2019 luontokohteista Varsinais-Suomessa.

Katsojien suosikki oli Raisio-Mälikkälän aarnimetsässä kuvattu jakso.

Salon Latokartanonkoski on Etelä-Suomen näyttävin koskialue niin talvella kuin kesälläkin. Kosken kuohuissa voi hyvällä tuurilla nähdä koskikaran taitavaa sukeltelua. Sillalta koskea ihailevat Ann-Mari Rannikko (vas.) ja Ari Karhilahti.
Salon Latokartanonkoski on Etelä-Suomen näyttävin koskialue niin talvella kuin kesälläkin. Kosken kuohuissa voi hyvällä tuurilla nähdä koskikaran taitavaa sukeltelua. Sillalta koskea ihailevat Ann-Mari Rannikko (vas.) ja Ari Karhilahti.

Ann-Mari Rannikko

Pyhärannan Reila, Salon Latokartanonkoski ja Aaslaluodon Karhuvuori. Siinä Turun Sanomien Luonto Plus -ohjelman tekijöiden mielestä kolmen kärki, kun puhutaan vuoden 2019 vaikuttavimmista luontokohteista Varsinais-Suomessa.

– Kyllähän niitä sävähdyttäviä kohteita vaan riittää vuodesta toiseen. Välillä tuntuu, että kaikki paikat on kaluttu läpi, mutta sitten taas pullahtaa esiin esimerkiksi jokin uusi luontopolku. Tai vanha tuttu paikka on kunnostettu uuden veroiseksi. Ja ainahan joku kohde on joillekin uusi tuttavuus, muistuttaa Turun Sanomien Luonto Plus -ohjelman luontoasiantuntija, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti. Hän vastaa lähes poikkeuksetta kuvauspaikkojen valinnasta.

Vuodesta 2014 asti Luonto Plussan kuvauksesta, ohjauksesta ja leikkauksesta vastannut videokuvaaja Juha Pajun suosikki oli vuoden 2019 aloittanut retki Salon Latokartanonkoskelle.

Luontovuoden aloitus Etelä-Suomen näyttävimmältä koskialueelta kruunaantui – maisemien lisäksi – vielä vanhan myllyn raunioilla sukeltelevalla koskikaralla, joten ei ihme, että ohjelman tekijätiimi oli itsekin tyytyväinen lopputulokseen.

Muutama kuukausi myöhemmin, auringon helottaessa toukokuiselta sinitaivaalta, teki Luonto Plus -tiimi pidemmän retken Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisimpaan kuntaan eli Pyhärantaan. Kohteena oli vuonna 2014 Metsähallitukselle vapautunut puolustusvoimien harjoitusalue Reila.

Reilan karu kauneus, sen historia, aavana aukeava ulappa, tyrnipensaat ja kyläyhdistys Reidun tekemä luontopolku tekivät vaikutuksen tiimiin. Se myös välittyi katsojille, sillä jakso keräsi paljon kiitosta ja katselukertoja riitti pitkälle syksyyn.

– Ja sainpahan vähän muistella myös inttiaikoja, nauraa Reilan alueella asepalveluksensa aikana harjoitusleirillä ollut Karhilahti.

Pyhärannan Reilan kivisiä rantoja ja valtavia tyrnipensaita ihmettelemässä Ari Karhilahti (vas.) ja Ann-Mari Rannikko.
Pyhärannan Reilan kivisiä rantoja ja valtavia tyrnipensaita ihmettelemässä Ari Karhilahti (vas.) ja Ann-Mari Rannikko.

Aaslaluodon Karhuvuoren ilmavalvontatornista avautuu selkeällä säällä huikeat näkymät Airistolle ja saariston sokkeloihin. Torni rakennettiin 10 vuotta siten talkoilla vuoden 1938 mallin mukaan. Sumua tähyämässä Ari Karhilahti (vas.) ja Ann-Mari Rannikko.
Aaslaluodon Karhuvuoren ilmavalvontatornista avautuu selkeällä säällä huikeat näkymät Airistolle ja saariston sokkeloihin. Torni rakennettiin 10 vuotta siten talkoilla vuoden 1938 mallin mukaan. Sumua tähyämässä Ari Karhilahti (vas.) ja Ann-Mari Rannikko.

Kolmannelle sijalle Luonto Plussan tekijöiden omalla suosikkilistalla nousi Rymättylän Aaslaluodolla oleva Karhuvuori ja sen uudelleen, vuoden 1938 mallin mukaan rakennettu ilmavalvontatorni ja -tupa.

– Tosin silloin kun me käytiin siellä, oli sää niin sumuinen ja tihkusateinen, ettei maisemien ihailusta tullut mitään. Voi vain kuvitella mitkä näkymät tornista ja kalliolta avautuvat selkeällä säällä, muistelee puolestaan Juha Paju. Oman alansa ammattilaisena mies surkutteli mahtavien kuvakulmien peittymistä sumun harmauteen, mutta 10 vuotta sitten talkoilla ja helikopterin avustuksella uudelleen rakennettu torni ja tuvan historia-albumi ovat jääneet elävästi hänen mieleensä.

Vuoden 2019 katsotuin Luonto Plus on kuitenkin ollut Raisio-Mälikkälän aarnimetsässä kuvattu jakso numero yksi. Se on kerännyt tuhansia katselukertoja.

Toiseksi suosituin on ollut jakso, jossa käydään Naantalin Luolalanjärvellä ihastelemassa uutta siltaa.

Kolmanneksi katsotuin jakso on Kurjenrahkan kansallispuiston Lakjärven laavulla kuvattu, kermaisten lettujen paistoon keskittynyt jakso.

– Viime aikoina on pyritty, mikäli mahdollista, joka jaksossa myös valmistamaan jotain helppoa ja nopeaa retkiruokaa. Sellaista, mitä kaikki varmasti pystyvät kokkaamaan ilman mitään ihmeellisiä raaka-aineita tai välineitä. Eikä tiedä, vaikka niistä ohjeista joskus kasattaisi vielä ihan oma Luonto Plussan reseptivihkonenkin, vihjaa ohjelman luontoasiantuntija ja armoitettu retkikokki Karhilahti.

FAKTA

Luonto Plus -ohjelma alkoi Turku TV:n kanavalla vuonna 2002.

Turku TV:n lopetettua toimintansa ohjelma siirtyi Turun Sanomien verkkosivuille osoitteeseen ts.fi/teemat/luonto/.

Ohjelmaa ovat alusta asti tehneet Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti ja toimittaja Ann-Mari Rannikko.

Ohjelmalla on nykyisin vakituisia seuraajia paitsi Suomessa myös muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Belgiassa ja Virossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.