Opiskelija-asunnosta alkanut Jäljillä nousi Suomen suosituimmaksi rikospodcastiksi – Tilda Laaksonen, 25, esittelee viisi suosikkipodcastiaan

Kun Tilda Laaksonen kertoo karmeista rikoksista, 90 000 suomalaista kuuntelee. Suosittuja true crime -podcasteja löytyy paljon englanniksi ja ruotsiksi, mutta nyt tosielämän murhamysteerejä voi kuunnella myös suomeksi. Mikä niissä koukuttaa?

Helsinkiläinen 25-vuotias Tilda Laaksonen aloitti Jäljillä-rikospodcastin tekemisen vuoden 2018 keväällä, ja nyt se on jo Suomen kaikista podcasteista kolmanneksi kuunnelluin ja rikospodcastien ykkönen. Nyt hän nauhoittaa jaksot oman makuuhuoneen sijaan Asennemedian ammattistudiossa.
Helsinkiläinen 25-vuotias Tilda Laaksonen aloitti Jäljillä-rikospodcastin tekemisen vuoden 2018 keväällä, ja nyt se on jo Suomen kaikista podcasteista kolmanneksi kuunnelluin ja rikospodcastien ykkönen. Nyt hän nauhoittaa jaksot oman makuuhuoneen sijaan Asennemedian ammattistudiossa.

Vanessa Valkama

Sarjamurhia, joiden tekijää ei ole saatu kiinni. Kadonneita lapsia, joita ei ole ikinä löydetty. Puistattavia murhia, joiden syyllisestä ei ole varmuutta.

Tällaisista tosielämän rikoksista Tilda Laaksonen, 25, kertoo joka viikko kymmenille tuhansille suomalaisille Jäljillä-podcastissa.

True crime on saapunut podcasteihin tällä vuosikymmenellä, ja genre on noussut supersuosituksi esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Siellä tosielämän rikoksista kertovat podcastit keräävät miljoonayleisöjä, ja ne ovat jopa vaikuttaneet tapausten tutkintaan.

Yksi isoimmista ilmiöistä on vuonna 2014 alkanut Serial, joka tutkii, onko teiniaikaisen tyttöystävänsä murhasta 1990-luvulla vangittu mies oikeasti syyllinen. Tarina on päässyt myös HBO-dokumenttisarjaan.

Suomessa rikospodcasteja on vasta kourallinen, ja Jäljillä on niistä suosituin.

Ensimmäiset jaksot nauhalle omasta makuuhuoneesta

Laaksonen aloitti rikospodcastin tekemisen viime vuoden huhtikuussa. Ensimmäiset jaksot hän nauhoitti makuuhuoneessaan älypuhelimella. Tähän mennessä jaksoja on syntynyt lähes 70.

Viime keväänä viikoittaisia kuuntelijoita oli 14 000, ja nyt podcastia kuuntelee jo 90 000 ihmistä viikossa.

Jäljillä on Suomen kolmanneksi kuunnelluin podcast Spotifyssa heti Urheilucastin ja Auta Antin jälkeen. Kymmenen kärjestä löytyy sen perästä kaksi muutakin suomalaista true crime -podcastia, eli Murhapäiväkirjat ja vuonna 2016 alkanut Huorapuutarha, jota pidetään Suomen ensimmäisenä rikospodcastina.

Jäljillä on Suomen kuuntelulistan kolmantena myös Applen podcast-sovelluksessa ja Podtail-kuuntelupalvelussa.

True crime -podcastien suosio on noussut viime vuosina etenkin nuorten naisten keskuudessa. Suurin osa podcastien käsittelemien rikosten uhreista on naisia, samoin kuin podcastien tekijöistä. Spotifyn mukaan Jäljillä on Suomessa kuunnelluin naisten tekemä podcast.

Tilda Laaksonen käyttää yhden, vähintään puolen tunnin mittaisen jakson tekemiseen kolmesta neljään päivää. Hän uskoo, että podcastien suosio kasvaa Suomessa entisestään.
Tilda Laaksonen käyttää yhden, vähintään puolen tunnin mittaisen jakson tekemiseen kolmesta neljään päivää. Hän uskoo, että podcastien suosio kasvaa Suomessa entisestään.

Selvittämättömiä mysteereitä ja ongelmanratkaisua

Tilda Laaksonen on ollut aina kiinnostunut rikoksista, jo "ehkä vähän liiankin" nuoresta alkaen.

Hän kuunteli paljon yhdysvaltalaisia true crime -podcasteja ja huomasi, ettei vastaavia juuri löytynyt Suomesta. Syntyi Jäljillä.

Siinä Laaksonen kertoo joka viikko eri tapauksesta: henkirikoksista, katoamisista, sarjamurhaajista ja epäselvistä kuolemista.

Suurin osa tapauksista on selvittämättömiä. Eniten Laaksosta kiehtovat kadonneiden ihmisten tarinat ja sarjamurhat, joiden tekijää ei ole koskaan saatu kiinni.

– On kiinnostavaa, kun tapauksella ei ole ratkaisua. Se on mysteeri, jota voi spekuloida. Jos juttua ei ole selvitetty, se on kuin ongelmanratkaisua, Laaksonen sanoo.

Lisäksi Laaksonen haluaa käsitellä tapauksia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin kuuluisat mysteerit.

– Minun antamani näkyvyys on aika pientä, mutta monet tapaukset unohtuvat vuosien varrella ja jäävät muiden taakse. Minulla on mahdollisuus nostaa unohdettuja rikoksia esiin.

Kolme päivää per jakso

Elokuussa Laaksonen siirtyi Asennemedia-vaikuttajamarkkinointitoimiston riveihin. Vaikka hänen ei enää tarvitse leikata itse jaksoja, podcastiin kuluu paljon aikaa.

Jokainen jakso vaatii 10–20 sivun käsikirjoituksen, jonka kokoamiseen ja kirjoittamiseen Laaksonen käyttää kuusi tuntia päivässä kolmen päivän ajan. Jakson äänitykseen menee enintään kaksi tuntia.

Kasvatusalaa opiskeleva Laaksonen on nyt järjestellyt opintojaan niin, että podcastille olisi enemmän aikaa.

Jäljillä on ollut mukana muutamassa kaupallisessa yhteistyössä, ja lisää on tulossa. Niistä maksetaan, mutta kiinteää palkkaa podcast-työstä ei saa.

Rikoksen uhrin omainen otti yhteyttä

Tosielämän rikostarinoita löytyy podcastiin niin paljon, kun jaksaa etsiä. Kuuntelijoilta tulee runsaasti vinkkauksia, ja eniten Laaksoselta toivotaan suomalaisia tapauksia.

Jäljillä on kertonut esimerkiksi Kyllikki Saaren ja Raisa Räisäsen katoamisista. Jaksoa Bodomin murhista oli toivottu pitkään, ja nyt kuulijat toivovat erityisesti Ulvilan murhien käsittelyä.

Alun perin Laaksonen kertoi ainoastaan kansainvälisistä rikoksista, koska ulkomaalaiset tapaukset kiinnostivat häntä enemmän.

– On loppujen lopuksi aika vähän suomalaisia tapauksia, joista löytyisi tarpeeksi paljon tietoa vähintään puolen tunnin jaksoon. Osa kuuntelijoista haluaa ehdottomasti lisää suomalaisia rikoksia, kun toisten mielestä ne on kulutettu jo puhki.

Kun Laaksonen käsitteli ensimmäisen kerran suomalaista rikosta, jakso oli ehtinyt olla julki vasta viisi tuntia, kun uhrin omainen otti Laaksoseen yhteyttä.

Hän halusi kiittää. Podcast oli nostanut unohdetun tapauksen esiin.

– Alun perin en halunnut käsitellä suomalaisia rikoksia, koska en halua loukata ketään. Keskustelin aiheesta tämän uhrin omaisen kanssa. Hänen mielestään hyvin selvitetystä, faktapohjaisesta ja asiallisesta podcastista ei voi loukkaantua.

Laaksonen on miettinyt paljon eettisiä kysymyksiä, joita tosielämän rikosten ruotimiseen liittyy.

– Ne koskettavat oikeita ihmisiä. On jonkinnäköistä viihdettä, että tekee toisten ihmisten kärsimyksistä podcastia. Toisaalta koen, että tapauksista voi oppia paljon ihan oikeusjärjestelmästä lähtien. Se ei ole pelkästään ällöjä ja verisiä yksityiskohtia.

Rikos voisi sattua omalle kohdalle

Hyvän ja pahan suhde on kiehtonut ihmisiä aina, ja murhista on tullut viihdettä. Pelko koukuttaa.

Tosielämän rikostarinoita löytyy podcastien lisäksi suosituista tv-sarjoista ja dokumenteista. True crime päästää katsojan tai kuulijan sisään murhaajan mieleen.

Podcastin kuulijayhteisöstä tulee salapoliiseja, kun johtolangat kietoutuvat yhteen kiehtovaksi tarinaksi. Jokainen voi yrittää keksiä oman teoriansa siitä, mitä oikeasti tapahtui ja miksi.

Mikä saa ihmisen tekemään kauhistuttavia tekoja? Tämä mietityttää myös Tilda Laaksosta.

– Minua kiinnostaa ihmismieli, eli miten kamalaan tekoon on päädytty ja mitkä tekijät siihen ovat ehkä vaikuttaneet.

Koska tarinat ovat oikeasta elämästä, kuuntelija voi miettiä, että rikos olisi voinut sattua myös hänen kohdalleen. Laaksonen pitää tätä yhtenä syynä rikospodcastien suosioon.

– Samanlainen rikos voisi tapahtua itselle, kaverille tai perheenjäsenelle. Samalla kuitenkin ajatellaan, ettei mitään näin kamalaa voisi koskaan sattua omalle kohdalle, vaikka tapaus on oikeasta elämästä.

Podcastit ovat radio-ohjelmien kaltaisia äänitallenteita, joiden kuuntelu on intiimi kokemus. Podcastin juontaja puhuu suoraan kuulijalle, kuin hyvälle tuttavalle.

Laaksosen mielestä tosielämän rikokset sopivat erityisen hyvin podcasteihin, koska niiden kuunteleminen on vaivatonta. Podcast solahtaa helposti osaksi arkea esimerkiksi työmatkalla, siivotessa tai lenkillä.

– Joku muu on tehnyt puolestasi ison selvitystyön rikoksesta, ja sinun täytyy ainoastaan painaa playta.

Selvittämättömät rikokset ovat Tilda Laaksosen mielestä kuin ongelmanratkaisua.
Selvittämättömät rikokset ovat Tilda Laaksosen mielestä kuin ongelmanratkaisua.

Rikospodcasteihin suhtaudutaan intohimoisesti

Tilda Laaksosen mielestä hyvässä rikospodcastissa tekijät ovat oikeasti kiinnostuneita tapauksista ja taustatyöhön on nähty vaivaa.

– Podcastista pitää huomata, että tekijöitä kiinnostaa miettiä ja pohtia rikosta.

Jäljillä-podcastissa Laaksonen kertoo välillä omia mielipiteitään tapauksista, joita ei ole vielä selvitetty. Hänen mielestään on hyvä, että tekijä avaa myös omia ajatuksiaan tai kertoo taustatyöstä.

– Minä sanon usein, että en jostain satavarma, jos eri lähteet kertovat eri asioita. Suurimman osan pitää olla faktaa, mutta olen lisännyt jaksoihin hieman enemmän viime aikoina omia mielipiteitäni, Laaksonen kertoo.

– Aiemmin olen ollut vähän arka omien ajatusteni esiintuomisessa, koska osasta olen saanut vähän ikäviä kommentteja.

Laaksonen on huomannut, kuinka intohimoisesti osa kuuntelijoista suhtautuu rikosmysteereihin. Hänen teorioilleen ja mielipiteilleen saatetaan sanoa vastaan kovin sanankääntein.

– Se vähän yllätti, kuinka voimakkaita mielipiteitä ihmisillä on, koska kyseessä on selvittämätön juttu. Kellään ei välttämättä ole oikeaa teoriaa.

Vaikka Jäljillä käsittelee raakoja murhia, tapaukset eivät juuri jää vaivaamaan Laaksosta. Illat hän on pyhittänyt kaikelle muulle kuin pelottaville tarinoille.

– Tapaukset voivat jäädä mietityttämään, ja niihin saattaa palata pitkänkin ajan jälkeen. Silti ei jää pelottava tai inhottava olo. Jaksoja on jo lähemmäs 70, eli siihen on tavallaan tottunut.

Kuka?

Tilda Laaksonen

25-vuotias Jäljillä-rikospodcastin tekijä.

Opiskelee kasvatus- ja ohjausalaa. Suuntautuu päiväkotityöhön.

Kotoisin Porista, asuu Helsingissä.

Podcastin lisäksi harrastaa lukemista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Roadrunner
No hihhei vaan.
Jännityspornoa taas tarjolla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »