Hennala-tutkija Marjo Liukkonen: ”Ihmisiä kuoli nälkään aivan järkyttävän paljon”

Suomen sisällissodan jälkeen Hennalan vankileirillä oli enimmillään 18 000 punavankia, joiden joukossa oli myös naisia ja lapsia. Leirillä vankeja teloitettiin ilman oikeudenkäyntejä, mutta heitä kuoli myös nälkään ja tauteihin.

Joel Maisalmi
Hennalassa teloitettiin lukematon määrä punavankeja. Marjo Liukkonen on kirjoittanut kirjan leirin miesvankien kohtaloista. Taustalla Ali Aaltosen oletettu teloituspaikka.
Hennalassa teloitettiin lukematon määrä punavankeja. Marjo Liukkonen on kirjoittanut kirjan leirin miesvankien kohtaloista. Taustalla Ali Aaltosen oletettu teloituspaikka.

Hannu Toivonen

Tuolla oli sairaala, jossa olivat isorokkoiset, tuolla nälkiintyneet ja tuon kasarmin takana ammuttiin Suomen punakaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen ja ”susinarttuja” eli naissotilaita, n...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk maksutta.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 0 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
vexi
Ei mikään nuijasota
Sunnuntain Turkkari antoi kokonaisen aukeman (!) käyttöön 1918 kapinan punaisten vankileiriä käsittelevän teoksen esittelyyn, mutta samanikaisesti kerrottiin illan TV-ohjelmien esittelysivulla vain toissijaisella paikalla elokuvasta "Ikitie", joka lienee ensimmäinen Stalinin vainoharhaisista massamurhista 1936-37 julkaistu. Pidän näiden kahden uutisen näkyvyyssuhdetta tosi outona, vai lieneekö kyseessä ollut toimituksellinen lipsahdus? Joku tutkija totesi viime vuonna maamme 100 -vuotista itsenäisyyttä juhlittaessa, vuoden 1918 punakapinaa romantisoitavan, ja yritettävän saada sille ymmärrystä ja oikeutusta. Kuitenkin kyseessä oli aseellinen kapina demokraattisilla vaaleilla valittua eduskuntaa vastaan.
Pietarissa olevat punasuomalaisethan järjestivät Etelä-Suomen punaisille yllytyskehotusten ohella pari junalastillista aseita, eli ei siinä tarvinnut nuijat kourassa lähteä vallankumousta tekemään. Koska valkoisella puolella ei aluksi juurikaan aseita ollut, pääsivät punaiset niskan päälle, valkoisten saadessa aseistusta vasta hiljalleen, mm. Pohjanmaan venäläinen sotaväki aseista riisumalla. Myös sakasalaisten osuutta sodan lopputuloksessa punaisen puolen sympatisaattorit toistuvasti liiottelevat. Sodan käännekohta, Tampereen vapautus oli jo tehty pelkästään Suomen valkoisten toimesta, ennen kuin saksalaiset nousivat Hangossa maihin. Punavankien kohtaloa surkuteltaessa on myös hyvä vertailun vuoksi muistaa, miten itärajan takana kohdeltiin valtaan nousseen hallituksen poliittisia vastustajia 1917 vallankumouksesta lähtien seuraavat vuosikymmenet. Taisivat Suomessa kuitenkin hävinneeseen osapuoleen kohdistuvat hirmuteot olla pientä niihin verrattuna.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Ei mikään nuijasota
Nimimerkille vexi tiedoksi tämä erään väitöskirjan lehdistötiedote: "Sisällissodan taistelujen ulkopuolella tapahtuneita väkivallantekoja, ns. punaista ja valkoista terroria, on selitetty yksityisinä kostotoimina, jotka tapahtuivat ilman kummankaan osapuolen sodanjohdon hyväksyntää. Laajaan lähdemateriaaliin pohjautuva tutkimus osoittaa, että huomattavaa osaa niin valkoisten kuin punaisten terrorista voidaan pitää rationaalisesti perusteltuna, organisoituna väkivaltana. Kyse ei ollut pelkästään yksittäistä rivimiehistä liikkeelle lähteneistä kostotoimista, vaan sotajoukkojen päällystön ja tätä toimintaa varten erikseen muodostettujen organisaatioiden toiminnasta. Se oli keino käydä sisällissotaa. Punaisesta terrorista noin kolmasosa, valkoisesta terrorista ehkä pääosa oli tällaista rationaalista rankaisutoimintaa.
Tutkimuksessa tarkastellaan tilastollisesti kenttäoikeuksissa tuomittuja, tuomioita, tuomareita ja oikeuksien jäseniä. Punaisten osalta tarkastellaan useiden yksittäisiä tuomioita langettaneiden kenttäoikeuksien toimia sekä Toijalan ja Kouvolan terrorikeskuksia. Valkoisten harjoittamien rankaisutoimien osalta kuvataan Kemin, Värtsilän, Raahen, Varkauden, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Viipurin, Vihdin, Luumäen, Virolahden ja Viipurin läänin Uudenkirkon pitäjän puhdistusta kenttäoikeuksien pöytäkirjojen valossa.
Kenttäoikeudet on ensimmäinen yleisesitys Suomen sisällissodan terrori-ilmiöistä yli 35 vuoteen. Tutkimus tuo myös, perehtymällä ensimmäistä kertaa kenttäoikeuksien pöytäkirjoihin, koko lailla uuden näkökulman sisällissodan väkivallantekoihin. Työ haastaa monella tavalla perinteiset tulkinnan sisällissodan väkivallanteoista."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Ei mikään nuijasota
Tuo 1800 merkin rajoitus aika ajoin häiritsee. Edelliseen viestiini ei siis mahtunut kommenttia tähän vexin lauseeseen, jossa hän vertaa Suomen ja Neuvosto-Venäjän hirmutekoja: "Taisivat Suomessa kuitenkin hävinneeseen osapuoleen kohdistuvat hirmuteot olla pientä niihin verrattuna."

Tuossa pitää muistaa että Suomessa pyrittiin aktiivisesti 'unohtamaan' voittaneen osapuolen hirmuteot. Tuo jopa kirjattiin lakiin.
Seitsemäs joulukuuta 1918 Svinhufvud vahvisti lain: "Korkeimman vallan haltijan päätös
valtiorikoksiin syyllisten henkilöiden armahtamisesta."
Tuossa laissa armahdettiin punaisia tai osan rangaistuksia lievennettiin ja nopeutettiin ehdonalaiseen pääsyä.
Mutta sitten tulee lain viides kohta:
"5) Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätättäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta."

Tuon pykälän myötä valtaisa määrä hirmutekoja, tapot ja murhat mukaan lukien lakaistiin maton alle. Ja kun asioita ei tutkittu eikä tuomioitakaan siis tullut niin syntyi melkoinen aukko virallisiin asiakirjoihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »