Stressi voi uuvuttaa myös perheen pienimmät – Lue vinkit, joilla saat ylikierroksilla käyvän lapsen rauhoittumaan

Ruokahaluttomuus, päänsärky, vatsakipu ja itkuisuus voivat kertoa siitä, että lapsi on stressaantunut. Stressi kuuluu lapsen elämään, mutta aikuisen tehtävä on opettaa häntä säätelemään sitä. Joskus lapsenkin stressi on terve merkki, mutta pahimmillaan se voi myös kroonistua.

Miila Kankaanranta
Stressi vaikuttaa lapsen tunnetaitoihin, eli lapsen kykyyn käsitellä ja säädellä tunteitaan. Stressaantunut lapsi kokee tunteita herkemmin ja voimakkaammin: pienikin vastoinkäyminen itkettää ja pettymys raivostuttaa.
Stressi vaikuttaa lapsen tunnetaitoihin, eli lapsen kykyyn käsitellä ja säädellä tunteitaan. Stressaantunut lapsi kokee tunteita herkemmin ja voimakkaammin: pienikin vastoinkäyminen itkettää ja pettymys raivostuttaa.

Armi Auvinen

Pienikin lapsi voi stressaantua, mutta se jää vanhemmilta helposti huomaamatta, sillä stressi liitetään vahvasti työelämään.

Esimerkiksi raivokohtaukset, itkuisuus ja tottelemattomuus kuulu...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk maksutta.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 0 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Sivustaseuraaja
Itkupotkuraivari
Miksiköhän lapsuudesta ja nuoruudestani maalla en muista mitään tällaista oireilua tai käyttäytymistä? Eikä muista ystäväni, ei samanikäiset, eikä vähän nuoremmatkaan.
Mutta lapsen elämä olikin huoletonta silloin, sai tehdä omat lelunsa ja leikkinsä, joku saattoi saada joululahjaksi nuken tai auton, useimmiten ne kuitenkin olivat pehmeitä paketteja. Ja aina oli lähellä joku isompi, veli tai sisko, äiti, naapurin täti tai setä - tai vaikka lehmä, jolle saattoi jutella.
Oli kuri, mutta oli vapauksiakin, kumpiakin varmasti enemmän kuin tänä päivänä.

Ymmärrän, että enää ei voida ottaa kahta aselta taaksepäin, mutta jotain siitä ajasta voitaisiin tuoda takaisin. Vaikka vain sen, että lapsi saisi olla lapsi, eikä vain mallinukke sosiaalisesta statuksesta tai perheen ruokavalinnoista päättävä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »