"Liivijengeihin kuuluva joutuu väistämättä hyväksikäytön uhriksi" – Poliisin Exit-toiminta auttaa irtautumaan rikollisryhmästä

Poliisin Exit-toiminta tarjoaa jengeistä pois haluaville ja heidän läheisilleen henkistä tukea ja käytännön apua esimerkiksi turvallisuusasioissa ja asunnon sekä toimeentulon järjestelyissä. Jokainen järjestäytyneestä rikollisryhmästä irtautuva säästää miljoonia euroja yhteiskunnan varoja. Poliisi torjuu toiminnalla paitsi rikoksia, myös inhimillistä kärsimystä ja sukupolvien yli periytyvää huono-osaisuutta.

Pekka Sipola
Väkivaltatyön asiantuntija Petri Salakka (vas.) Aggredista sanoo, että liivijengistä lähtevä joutuu rakentamaan koko minäkuvansa uudestaan. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Antti Hyyryläinen vetää poliisin valtakunnallista Exit-toimintaa.
Väkivaltatyön asiantuntija Petri Salakka (vas.) Aggredista sanoo, että liivijengistä lähtevä joutuu rakentamaan koko minäkuvansa uudestaan. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Antti Hyyryläinen vetää poliisin valtakunnallista Exit-toimintaa.

Rebekka Härkönen

Helsinki

Rikollisen liivijengin jäsen maksaa yhteiskunnalle miljoonia euroja rikosuransa aikana. Inhimilliseltä kannalta kovimman hinnan rikollisryhmään kuulumisesta maksavat kuitenkin jengiläisten perheet ja jäsenet itse.

Näin sanoo poliisin valtakunnallista Exit-toimintaa johtava rikoskomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista. Exit auttaa jengiläisiä irtautumaan rikollisryhmistä.

– Liivijengeihin kuuluva joutuu väistämättä hyväksikäytön uhriksi, koska sen on jengien kulttuuri, Hyyryläinen sanoo.

Perhe elää peläten, että läheiselle tapahtuu jotakin tai hän joutuu vankilaan. Monesti myös asuminen, työpaikka ja toimeentulo ovat kytköksissä kerhoon.

– Jengitoimintaan osallistuminen menee kumppanin, lasten ja perheen edelle. Jengiläisyys perustuu aina alisteisuuteen, ja veljeydellä on kova hinta.

Nämä ovat syitä, miksi jengiläiset hakeutuvat poliisin Exit-toimintaan.

Poliisin aloitti valtakunnallisen Exit-toiminnan reilu vuosi sitten. Poliisi ei kerro toimintaan osallistuneiden irtautujien tarkkaa määrää, jottei se hyödyttäisi rikollisjengejä tai asettaisi irtautujia vaaraan.

– Kaksinumeroinen luku tähän mennessä. Epäonnistumisia ei ole ollut, Hyyryläinen sanoo.

Hyyryläinen korostaa, ettei poliisi revi jäseniä väkisin pois jengeistä tai pakkokauppaa rikoksetonta elämää. Poliisin Exit-toiminta perustuu jengiläisen omaan tahtoon ja motivaatioon.

Rikollisjengi pyrkii hankaloittamaan jäsenensä lähtöä määräämälle irtautujalle erilaisten maksujen ja väkivallanuhan avulla. Väkivalta voi olla rajua ja johtaa jopa kuolemaan.

– Moottoripyörä jää jengille. Lisäksi irtautujalle määrätään eroraha, jonka summa määräytyy hänen asemansa mukaan. Kymppitonni on aika tavallinen, Hyyryläinen kuvailee.

Exit-toiminta tarjoaa jengistä eroon tahtovalle henkistä tukea ja käytännön apua. Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi suojaustoimenpiteet, toimeentulon ja asumisen järjestäminen, tuki työllistymiseen tai koulutukseen, kuntoutus ja sosiaalisen tuki.

Exit on erotettu kaikesta muusta poliisitoiminnasta, joten irtautujan kanssa tehty työ ei uhkaa rikollisjengejä tai niiden jäsenten turvallisuutta.

– Me emme puhu vanhoista rikoksista tai muiden tekemisistä. Jos asiakas yrittää kertoa jotakin niihin liittyvää, keskeytän hänet. Tämä suojaa irtautujaa jengien mahdollisilta vainoamis- ja kostoaikeilta, Hyyryläinen kertoo.

Poliisin kumppanina Exitissä toimii väkivaltarikollisten auttamiseen keskittynyt Aggredi, joka on osa HelsinkiMissio ry:n toimintaa. Vaikka poliisilla on lain mukaan velvollisuus selvittää jo tapahtuneetkin rikokset, hoidolliseen työhön keskittyvällä Aggredilla ei tällaista velvollisuutta ole.

– Moni jengi-irtaantuja purkaa meille ensimmäistä kertaa sydäntään elämästään ja tekemisistään. Poliisi ohjaa heidät meille, mutta me emme anna mitään tietoja poliisille, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Petri Salakka Aggredista.

– Jengistä irtaantuminen on valtava elämänmuutos, johon liittyy paljon epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa. Koko identiteetti on rakennettava uudestaan. Se vaatii usein kuukausien, jopa parin vuoden keskustelutukea.

Pekka Sipola
Antti Hyyryläisen mielestä liivijengeihin liittyviä lakeja ja käytäntöjä Suomessa pitäisi tiukentaa merkittävästi. Tavallisia kansalaisia on suojeltava järjestäytyneiltä rikollisryhmiltä.
Antti Hyyryläisen mielestä liivijengeihin liittyviä lakeja ja käytäntöjä Suomessa pitäisi tiukentaa merkittävästi. Tavallisia kansalaisia on suojeltava järjestäytyneiltä rikollisryhmiltä.

Yhteydenotto poliisiin ei ole rikolliselle helppoa, siksi Exitiin mukaan pyrkivät ovat yleensä tosissaan. Takana on vuosien rikollisura ja saman verran päihteidenkäyttöä.

– He ovat uupuneita. He kokevat jengitouhun hyväksikäyttönä ja ovat pettyneitä siihen, etteivät saaneet ihmisarvoista kohtelua. Huijauskupla on puhjennut, Hyyryläinen kuvailee.

– Veljeyspuheista huolimatta kukaan ei uskaltanutkaan puolustaa jengin sisäisiä keksittyjä velkoja tai rikoksia vastaan.

Suomessa on noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmittymää. Poliisin tunnistamia henkilöitä ryhmissä toimii noin 800. Hyyryläisen mukaan todellinen ryhmittymien toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä on viisinkertainen eli noin 4 000 henkilöä.

– Esimerkiksi jengiläisten lähipiiriä kuten puolisoita, veljiä, parhaita kavereita, yrittäjäkontakteja ja bulvaaneja. Nämä voivat toimia täysin jengien lukuun ja arvostus ja asema voi olla jäsenyyden kaltainen.

Parisuhde ja lapset ovat vahvoja irtautumiseen ajavia muutosvoimia. Se, että oma lapsi kyseenalaistaa isän rikollisen elämäntavan tai häpeää sitä.

Vuodet rikollisena ovat linkittäneet ihmisen koko sosiaalisen ympäristön yhteiskunnan laidalle.

– Väkivallasta irtaantuminen ei ole monimutkaista ja vaikeaa. Tilalle on tultava kuitenkin jotakin muuta, jotta väkivallattomuus säilyy, Aggredin Salakka kuvailee.

– Kun ennen arvostus tuli jengiliivien kautta, asemasta jengissä, nyt se pitää hakea muuta kautta. On tärkeää kokea itsensä arvostetuksi ja näkyväksi.

Jengi-, rikollis- ja vankilakulttuurista irtautuminen kuitenkin palkitsee. Itsevarmuus kasvaa läheisten keskellä ja stressin hälvetessä. Luottotiedot palaavat, eikä poliisi pidätä joka kulmassa.

Exitiä johtava Antti Hyyryläinen on vakuuttunut siitä, että pitkäkään rikollisura ei estä ihmistä palaamasta normaaliyhteiskuntaan.

– Suomen kaltaisessa demokratiassa pitää pystyä tarjoamaan näille ihmisille mahdollisuus irtaantua rikollisryhmistä, Hyyryläinen sanoo.

Poliisille Exit on rikostorjuntaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Jokainen jengi-irtautuja heikentää rikollisryhmän toimintaedellytyksiä.

Ruotsissa poliisi, oikeuslaitos ja vankeinhoito kustantavat tutkimuksen mukaan yhden jengiläisen kohdalla tämän rikosuran aikana noin 2,8 miljoonaa euroa. Hyyryläinen arvioi, että Suomessa summa pyörii parin miljoonan kieppeillä, koska viranomaistoimintaa pyöritetään halvemmalla.

– Summassa ei ole huomioitu esimerkiksi rikoshyötyä ja uhrikuluja, jotka voivat kasvaa käsittämättömiin summiin jengiläisen rikosuran aikana, Hyyryläinen sanoo.

– Itse lähestyn asiaa inhimillistä näkökulmasta. Tällä toiminnalla parannetaan myös jengiläisten läheisten elämänlaatua ja torjutaan huono-osaisuuden periytymistä heidän lapsilleen.

Pekka Sipola
Petri Salakka sanoo, että vaikka jengiura jättää ansioluetteloon pitkän tyhjän pätkän, rikollisen leimastakaan pääseminen ei kestä montaa vuotta ja tavallinen arki palkitsee.
Petri Salakka sanoo, että vaikka jengiura jättää ansioluetteloon pitkän tyhjän pätkän, rikollisen leimastakaan pääseminen ei kestä montaa vuotta ja tavallinen arki palkitsee.

Hyyryläinen ei puolustele jengiläisten tekemiä rikoksia, päinvastoin. Hän kiristäisi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin liittyviä lakeja ja käytäntöjä merkittävästi.

– Järjestäytynyt rikollisuus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Se aiheuttaa valtavasti taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle ja tuottaa järjettömästi inhimillistä kärsimystä, Hyyryläinen sanoo.

Suomi haki mallin Exit-toimintaan Tanskasta, jossa poliisi on auttanut jengiläisiä irtaantumisessa onnistuneesti jo 15 vuotta. Hyyryläinen hakisi Tanskasta myös mallin jengien kohteluun lainsäädännöllisellä tasolla.

Tanskan Keskusrikospoliisi pitää rekisteriä tunnistetuista jengiläisistä. Tuomio rikollisryhmän jäsenenä tehdystä rikoksesta tulee kolminkertaisena.

– Meillä koventamisesta seuraa pari kuukautta lisää tuomioon ja syyttäjän pitää joka kerta erikseen osoittaa, että henkilö on jengiläinen. Se tuhlaa tolkuttomasti yhteiskunnan resursseja, Hyyryläinen sanoo.

– Tavallisia kansalaisia on suojeltava järjestäytyneiltä rikollisryhmiltä.

Tästä huolimatta Hyyryläinen haluaa muistuttaa, etteivät jengeistä eroon pyrkivät ole toivottomia tapauksia, vaikka monesti itsekin kuvittelevat näin. Hyyryläinen sanoo, että moni heistä on uuden mahdollisuuden saatuaan hyvä kumppani, rakastava isä ja uskollinen ystävä.

– Irtautumisen kannalta on tärkeää, että ihminen palauttaa itselleen itsemääräämisoikeuden ja omaksuu uuden identiteetin. Hän ei ole kenenkään muun kuin itsensä omaisuutta, Hyyryläinen sanoo.

Tausta

Henkistä ja käytännön tukea

Poliisin Exit-toiminta auttaa järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia irtautumaan jengeistä.

Poliisin Exit-toiminta aloitti huhtikuun alussa 2018, autettujen määrä on tähän mennessä kaksinumeroinen.

Väkivaltarikollisten auttamiseen keskittynyt Aggredi toimii poliisin kumppanina Exitissä ja tarjoaa irtautujille ja näiden läheisille psykologista tukea elämänmuutokseen. Aggredi on osa HelsinkiMissio ry:n toimintaa.

Exitin kautta apua saavat myös jengistä irtautuvien jäsenten puolisot, perhe ja muut läheiset.

Exit tarjoaa henkisen tuen lisäksi apua esimerkiksi turvallisuuteen, asumiseen, toimeentuloon ja kuntoutukseen liittyviin käytännön järjestelyihin.

Exit-toimintaan voi pyrkiä mukaan ottamalla yhteyttä numeroon 050 462 6435 tai sähköpostitse exit.krp@poliisi.fi.

Vankeusaikaista jengeistä irtautumista tukee Rikosseuraamuslaitoksen Exit-toiminta, joka aloitti vuoden 2015 alussa.

Lue myös:

Kallen kymmenen vuoden liivijengiura päättyi murskapettymykseen –  "Olen todella kiitollinen poliisille, mikä on outoa sanoa"

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Viita
Hmmm
Tuohonkin olisi hyvä ja helppo konsti, mutta ei voi toteuttaa, kun mielensäpahoittajat alkaa veti ulisemaan. Rikollisjärjestöön kuuluminen on tehtävä laittomaksi ja jos sellaiseen liittyy ainoa tuomio olisi vankeutta niin kauan kunnes lähtee jengistä pois.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pete Maunu
Vast: Hmmm
Ehdotat siis rikollisuuden kriminalisointia?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »