Extreme: Uimahyppy sopii rohkeille – "Tekee todella kipeää, jos hypyssä tulee väärin alas"

Iiris Suvitie
Uimahyppy ei ole pelkkää veteen hyppimistä. Kuivaharjoittelu edistää kehonhallintaa ja pohjustaa suoritettavia uimahyppyjä. Kuvassa valmentaja Jouni Kallunki (vas.) ohjeistaa kilpahyppääjille tuttuja kerähyppyjä. Ilmassa Jeremias Salonen.
Uimahyppy ei ole pelkkää veteen hyppimistä. Kuivaharjoittelu edistää kehonhallintaa ja pohjustaa suoritettavia uimahyppyjä. Kuvassa valmentaja Jouni Kallunki (vas.) ohjeistaa kilpahyppääjille tuttuja kerähyppyjä. Ilmassa Jeremias Salonen.

Iiris Suvitie

Uimahyppy on nuorten suosioon noussut rohkea laji, johon linkittyy itsensä voittaminen ja onnistumisen riemu. 

Huhtikuussa järjestettiin uimahypyn Finncup kilpailut Impivaaran uimahallissa. AWS Diving Turun hyppääjät antoivat haastattelun lajistaan keskellä kisojen huumaa.

– Uimahyppy on vaativa urheilulaji, jossa tehdään taidokkaita hyppyjä veteen. Lajin kierteitä ja voltteja voisi kuvailla jopa baletiksi ilmassa, sanoo seuran valmentaja ja aktiivihyppääjä Jouni Kallunki.

Uimahyppääjältä vaaditaan kehonhallintaa ja liikkuvuutta, jotta suoritettavat hypyt ovat mahdollisia.

– Uimahyppy on monipuolinen laji, joka vaatii rohkeutta, kertoo kuusi vuotta lajia harrastanut Jeremias Salonen, 17, Turusta.

Uimahyppy on uskaltamisen ja itsensä voittamisen laji. Hyppääjän on kohdattava korkeudet, mahdolliset loukkaantumiset ja haastavat liikkeet ilmassa.

– Vesi ei ole pehmeä elementti. Tekee todella kipeää, jos hypyssä tulee väärin alas. Korkeus kasvaa hiljalleen reunalta metriin ja siten kolmeen metriin. Korkeankammo lajissa pienenee, Kallunki sanoo.

Hyppääjä alkaa helposti epäillä uusien hyppyjen turvallisuutta ja sujuvuutta. 

– Uusi pelottaa aina. Ennen uuden hypyn suorittamista harjoitellaan lähtöjä, jotta hypyn pystyy tekemään oikein, Kallunki pohjustaa.

Miten pelko voitetaan?

– Kunhan vain tekee, vastaa 13-vuotias Kaius Mikkonen Turusta.

– Ei saa jäädä miettimään mitä voisi tapahtua, sillä uusi hyppy on kohdattava. Kun hypyn on tehnyt, on helpompaa uskaltaa taas uudelleen, Mikkonen kertoo.

Ryhmä kertoo hyppyjen kehityksen olevan lajissa haasteellista.

– Kun on laittanut tunteja harjoitteluun, epäonnistuminen kisassa tai treeneissä ärsyttää. Parhaimmat fiilikset tulevat onnistumisesta. Samanlaista tunnetta en ole saanut muualta, Kallunki kertoo.

– Joskus kehitys tuntuu hitaalta, mutta onnistuessaan saa motivaatiota yrittää yhä vaikeampia hyppyjä, Salonen sanoo.

Onnistuminen työntää nuoria eteenpäin. Aina löytyy uusi hyppy, jota lähteä harjoittelemaan.

– Uimahypyssä voi aina kehittyä lisää ja tulla entistä paremmaksi. Siksi tämä onkin lajini, Mikkonen toteaa.

Monet eivät tiedä uimahypyn olevan oikea urheilulaji. Useat nuoret ovat löytäneet uimahypyn sattumalta.

– Kävin kavereiden kanssa hyppimässä Samppalinnan maauimalan hyppylavoilta. Luin netistä, että uimahyppy on olympialaji. Ilmoittauduin Turun uimahyppyseuraan 10-vuotiaana, pidin taukoja ja palasin taas parin vuoden päästä, Mikkonen kertoo.

Uimahypyn olisi hyvä aloittaa 6–7-vuotiaana, jos tavoitteena on nousta ammattihyppääjäksi. Hyppääjät kehittyvät kuitenkin eri tahtiin.

– Mitä nuorempana aloittaa, sitä paremmaksi voi kehittyä. Kuka tahansa kiinnostunut voi aloittaa uimahypyn, Salonen sanoo.

Suomessa ei olla kovin tietoisia uimahypystä. Laji on suurempi maailmalla.

– Uimahyppy on näyttävä laji. Vaikea sanoa, miksi se ei ole niin tunnettu Suomessa. Ehkä uimahyppy ei ole saanut tarpeeksi oikeanlaista näkyvyyttä esimerkiksi mediassa, Kallunki pohtii.

Uimahyppy on nostamassa päätään. Pääkaupunkiseudulla riittää harrastajia, ja Turun Finncup kilpailuihin osallistui 170 kilpahyppääjää.

– Koko ajan huomaa, että harrastajia on enemmän ja kilpailumäärät ovat suurempia mitä pari vuotta sitten, Kallunki kertoo.

Suomen EM- ja MM-edustusjoukkueen taso nousee kovatasoisten nuorten myötä.

– Uimahypyn tulevaisuus näyttää hyvältä. Tulossa on paljon nuoria hyppääjiä, Salonen uskoo.

Turussa uimahyppyä voi harrastaa AWS Diving Turku urheiluseurassa Impivaaran uimahallissa. Jouni Kallunki ja Jari Komulainen valmentavat kahdestaan lähes päivittäin.

– Valmentajista on pulaa. Pari kertaa viikossa on isot ryhmät, vaikka Turussa ei ole suhteessa paljoa harrastajia, Kallunki kertoo.

Uimahypyn asema Turussa on parantunut parin vuoden aikana. Harjoitusajat ovat nousseet muutamasta kerrasta viikossa samoihin lukuihin kuin kovatasoisilla pääkaupunkiseudun seuroilla.

– Treenaan kolmesti Turussa ja kolmesti Salossa. Salolaisia hyppääjiä on enemmän, mikä voi yllättää, kertoo Aino Pelo, 13, Salon Uimareista.