"Äiti antoi ohjeen, ettei pikkuveljeä saa jättää" – lastenkotiin Ruotsiin päätynyt Urho Tolvanen on yhä kiitollinen sotalapsiajastaan

Jori Liimatainen
Vuonna 1938 otetussa Tolvasten perheen valokuvassa on vasemmalta alkaen isoveli Unto, isä Tahvo sylissään pikkuveli Keijo, Urho ja äiti Iida. Urho Tolvanen on nyt 85-vuotias, molemmat veljet ovat kuolleet.
Vuonna 1938 otetussa Tolvasten perheen valokuvassa on vasemmalta alkaen isoveli Unto, isä Tahvo sylissään pikkuveli Keijo, Urho ja äiti Iida. Urho Tolvanen on nyt 85-vuotias, molemmat veljet ovat kuolleet.

Anna Kuusela

Turkulainen Urho Tolvanen, 85, muistelee lämmöllä sotalapsiaikaansa. Hänellä on näyttää tuolta ajalta vain postikortti ja yksi valokuva, mutta muistot ovat elävinä mielessä sekä muistiinpa...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa TS Digi
1 kk maksutta.

Tilaan 1 kk 0 €
Olen jo tilaaja
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Silloin pakolaiseksi lähti lapsia
Kyllä on maailmankirjat sekaisin. Tuohon aikaan pakoon lähti pienet lapset, eikä heille paljoa tarjottu.

Nykyään pakolaisiksi lähtee sotaikäiset, vahvimmat miehet ja heille tarjotaan rahaa sekä monenlaista palvelua.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Silloin pakolaiseksi lähti lapsia
Suomesta toimitettiin lapsia Ruotsiin mm. helpottamaan maassa vallinnutta niukkaa elintarviketilannetta. Myös turvaan sodan huonon lopputuloksen varalta.
Sotalapset tulivat enimmiltään Ruotsissa hyvin vastaanotetuiksi ja kohdelluiksi. Vastaanottavat perheet olivat tehtävään valitut. Sanon enimmiltään, koska en viitsi vaivata tätiäni, Suomen sotalasten yhdistyksen ex-puheenjohtajaa, tämän pikkuasian tarkistuksessa.
Jos tapulissa on matot sekaisin ja lepakot ties missä, kannattaa käydä kirjastossa penkomassa niitä aikalaiskirjoja. Vaikka niiden kertomat saattaisivatkin järkyttää omaan mieleen muotoutunutta maailmankuvaa.
Yksi pappismies, joka eli vahvoissa kuvitelmissaan ja vihoissaan, lähti käymään vanhoilla päivillään vanhaa seurakuntaansa katsomaan Saksaan. Tuli takaisin hyvin mietteliäänä - Mahdoinkohan minä käydä siellä liian myöhään? Kohdattu maailma ei ollutkaan se mielessä kehittynyt kuva. Vanhus ehti käydä kotimaassaan toisenkin kerran. Kävipä kerran Espanjassakin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jospas suomalaiset luopuisivat kateudestaan ja vihastaan
Tätini, myös suomalainen sotalapsi, on samalla tavalla hyvin kohdeltu ja vastaanotettu Ruotsissa. Hänellä oli Ruotsissa toiset vanhemmat ja toiset sisarukset. Kun Suomessa kerättiin sotalasten kertomisia ajoistaan sotalapsina, tätini kertoma ei kelvannut. Poikkesi siitä keräyksessä tavoitellusta huonosta kohtelusta ja kurjuudessa pitämisestä. Oli ilmeisesti sisällöltään keräysajankohdan vallitsevan poliittisen virtauksen vastainen ja siten hyvin tuomittava kokemus silloinkin hyvinvoivasta Ruotsista.
Kun kuulin edellisestä, ihmettelyni suomalaisuudesta kasvoi entisestään. Kirjastosta löysin tietoja Suomen sisäministerin toimista sotalasten palauttamisista - Jos eivät vapaaehtoisesti palaa, tullaan hakemaan. Tähän kehykseen sopii vallan hyvin hyvin kohdatuksi tulleen sotalapsen kokemusten hylkääminen tutkimusaineistosta. Joka yllätys yllätys tehtiin 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä. Melkoisen kaukana sodan ajoista. Joidenkin on edelleen hyvin vaikeaa ymmärtää, että maailma on erilainen niistä kuvitelmista, missä he elelevät. Sääli heitä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »