Rotta kiittää kutsusta

TS/Timo Jakonen<br />Aurajoen penkereet ovat täynnä rotanreikiä.
TS/Timo Jakonen
Aurajoen penkereet ovat täynnä rotanreikiä.

Rotanmyrkyttäjät ovat panneet Turussa parastaan Aurajoen rannan uuden kävelypolun tuntumassa. Rottainvaasion alueelle aiheutti lintujen ylenmääräinen ruokinta. Kun helppoa ruokaa tarjotaan, rotta ei epäröi ottaa kutsua vastaan.

- Jokivarren alueen pitäisi kyllä hiljetä ihan näinä päivinä. Jonkun elävän otuksen siellä ehkä vielä näkee, arvelee tarkastaja Lasse Jansson Turun kaupungin ympäristöhygienian laitoksella.

Vaikka rotta viihtyykin hyvin maan alla ja poissa silmistä, ihmisen kattamaan juhlapöytään sitä ei tarvitse kauan houkutella.

- Linnuille tarjotaan liikaa ravintoa. Sorsat ja pulut eivät ehdi syömään kaikkea, jolloin siitä tulee hyvä ruokailupaikka myös rotille. Ne ovat kyllä äkkiä paikalla, Lasse Jansson toteaa.

Hyvän ravintopaikan löytäneet rotat eivät vähästä hätkähdä. Ainakin nuoremmat yksilöt uskaltautuvat ruokailemaan ihan päivänvalossa ja ihmisten nähden.

Päivällä avoimesti ruokailevat rotat ovat kuitenkin varma merkki siitä, että alueelle on jo muodostunut isompi yhdyskunta ja että ruuan saannista alkaa olla kilpailua. Aivan niin pahasta tilanteesta ei jokivarressa ole ollut kysymys.

Kaikenlaiset avoimet kohteet, jonne syystä tai toisesta päätyy ruokaa tai muuta biojätettä, saavat rotat nopeasti liikkeelle.

Rotta syö sitä mitä ihminenkin, tosin ruoan tuoreudella ja tarjoilun esteettisyydellä ole väliä.

Luonnossa liikkuvat yksilöt ovat isorottia; mustarottaa ei tällä hetkellä esiinny.

- Viljalaivojen kyydissä mustarottia saattaa joskus näkyä, mutta sieltä ne eivät pääsee leviämään. Satamat ovat erityistarkkailussa, ja niissä on jatkuva varmennus pitää tulijat loitolla.

Ihmisasumusten tuntumassa liikkuvat isorotat ovat yleisesti runsaan neljänneskilon ja vajaan parinkymmenen sentin vipeltäjiä. Puheet kissankokoisista yksilöistä ovat viinien huumaa ja urbaanilegendaa.

- Kaatopaikoilla voi parhaimmillaan nähdä yli puolikiloisia jötiköitä, Jansson sanoo.

Kaupunkilaisilta rottahavaintoja tulee säännöllisesti, mutta kuluva vuosi on ollut tähän mennessä tavanomainen. Syksyn edetessä ja ruuan vähetessä pelloilta, rotat alkavat lähestyä ihmisasutusta ja hakea lämpimiä pesäpaikkoja.

Rottia liikkuu myös jonkin verran viemäreissä, lähinnä vanhoissa pääputkissa.

Rotta on innokas lisääntymään. Normaali tahti Suomen oloissa on kuusi pesueetta vuodessa. Jos joka kertaa jää eloon 6-10 pikku nyörihäntää, niin yhdyskunta on äkkiä koossa.

Pikaruokakioskien ympärillä on ilta- ja yöaikaan niin maassa kuin roskiksissakin paljonkin ruoantähteitä. Myös ulkona säilytettäviin kuljetus- ja pakkauslaatikoihin jää ruaantähteitä. Jos niitä ei siivota pois, rotta pitää tilannetta avoimena kutsuna.

- Varmasti tälläkin hetkellä Turustakin joku tällainen tapaus löytyy, Jansson myöntää.

Kompostointi on hyvä harrastus, mutta jätehuoltosäännöksiä kannataa noudattaa tiukasti. Avoimeen lehtikompostoriin ei saa heittää ruoantähteitä, eikä roskapussia kannata jättää portaille yöksi.

Navetoissa, sikaloissa ja hevostalleilla määräyksiä on myös syytä noudattaa, sillä rotta ei kavahda isojen hyötyeläinten seuraa.

Rotan torjumisessa avainasemassa on siisteys ja se, että pääsy ruoka-ainevarastoihin on estetty. Eläintiloilla rottia joudutaan myrkyttämään koko ajan.

- Jos myrkytys tehdään ohjeiden mukaan, myrkystä ei ole mitään riskiä kotieläimille tai ihmisille. Rotanmyrkyt täytyy laittaa niin, että muut eläimet eivät pääse niihin käsiksi.

- Sekundäärimyrkytykset, jossa koira tai jokin muu eläin syö myrkkyyn kuolleen rotan, ovat todella harvinaisia, Jansson vakuuttaa.

Myrkytetty rotta kuolee pesäänsä. Jos pesä on talon rakenteissa, seurauksena voi olla hirvittävä haju, josta pääse eroon vain purkamalla rakenteita ja siivoamalla raato ulos.

- Näitä tapauksia on paljon. Haju on kaamea, Jansson myöntää.

KIMMO LILJA

TS/Timo Jakonen<br />Nuoret rotat uskaltavat hakea ruokaa myös valoisaan aikaan.
TS/Timo Jakonen
Nuoret rotat uskaltavat hakea ruokaa myös valoisaan aikaan.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.