Barker toi puuvillateollisuuden Turkuun

TS/Jonny Holmén<br />Barkerin puuvillatehtaat raivattiin pois jokimaisemasta 1972 ja Auran Panimon (vas.) naapurikortteli sai nimekseen Barkerin puisto.
TS/Jonny Holmén
Barkerin puuvillatehtaat raivattiin pois jokimaisemasta 1972 ja Auran Panimon (vas.) naapurikortteli sai nimekseen Barkerin puisto.

Vielä 1960-luvun alkupuolella Aurajoen länsirantaa koristi englantilaissyntyisen kutomoteollisuuden pioneerin John Barkerin luoma komea puuvillatehdas. Ajanmukaisesti koneistettu puuvillakehräämö oli käynnistänyt toimintansa vuonna 1846. Tehdasrypäs laajeni kaiken aikaa, kunnes se täytti koko suuren rantatontin. Vaikka Barker kuoli jo vuonna 1854, hänen alullepanemansa Aktiebolaget John Barker&Co eli Barkerin tehtaat ovat jossain muodossa kantaneet 1980-luvun lopulle asti.

Englantilainen John Barker tuli Suomeen vuonna 1836 pystyttämään Finlaysonin laitoksia Tampereelle. Urakan jälkeen hän päätti perustaa oman tehtaan Turkuun.

Vuonna 1844 maistraatti hyväksyikin Barkerin tehtaan piirustukset. Aurajoen länsirannan tontin kolmikerroksinen tehdas valmistui vuonna 1845. Laitoksen suunnitteli arkkitehti P. J. Gylich . Taloa laajennettiin vuonna 1889 arkkitehti Hugo Neumanin piirustusten mukaan.

Tehtaaseen sijoitettiin puuvillakehräämö, kutomo ja kangaspaino. Laitos toimi höyryllä. Karstaus- ja kehruukoneet monitaitoinen tehtailija rakensi itse.

Alkujaan tontilla oli neljä vaatimatonta rakennusta: tehdas ja kaasusäiliö jokirannassa sekä kaksi asuinrakennusta Linnankadun laidalla. Naapurissa Wechterinkujalla sijaitsi yleinen kaivo.

Tehdas laajentuu kaiken aikaa

Tehdasrypäs kasvoi 1890-luvun alussa, jolloin Linnankadun varrelle nousi suuri, viisikerroksinen kutomorakennus. Rakennus oli arkkitehti Arthur Kajanuksen käsialaa. Punatiilitalo tunnettiin tornimaisesta porraskäytäväulokkeesta. Tehdas toteutettiin arkkitehti Anton Salvianderin piirustusten mukaan.

Vuosisadan vaihteessa tehdas laajentui taas. Wechterinkujan kulmaan nousi vuonna 1899 nelikerroksinen kehräämö ja Läntiselle Rantakadulle ritarinlinnaa torneineen muistuttava värjäämö, valkaisu- ja viimeistylaitos. Vielä vuonna 1902 tontille nousi viisikerroksinen kehräämö.

Suuret punatiilitalot täyttivät pian koko laajan korttelin. Aikanaan ajanmukaiset teollisuusrakennukset toimivat sähkövoimalla.

Tänä päivänä Barkerin tehtaiden loistoaikojen rakennuksista ei ole Aurajoen rantamaisemassa jäljellä kuin Barkerinpuiston kyltti. Kaikki rakennukset raivattiin pois 1960-luvulla ja alueesta rakennettiin laaja viheralue leikkipuistoineen.

Huonokuntoisia teollisuuslaitoksia kun ei niinä aikoina osattu arvostaa. Eikä tehtailla olisi ollut edes mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa kaupungissa, koska tilaa ei ollut.

Työntekijämäärä kasvoi nopeasti

Barkerin tehtaiden työntekijämäärä kasvoi ripeästi. Ensimmäiseen luetteloon kirjattiin vuonna 1846 kolmetoista nimeä, joista yhdeksän oli naisia ja yksi mies. Pian väkimäärä kasvoi 125:een ja siitä 400:aan. Suurimmillaan tehtaiden työläisten määrä oli vuonna 1915, jolloin laitoksessa ahersi 1 250 työntekijää.

Työntekijöitä tarvittiin kaiken aikaa lisää, ja tilanpuute painoi päälle.

Jo John Barker oli aikanaan haaveillut kutomonsa sijoittamista Littoisten Verkatehtaan yhteyteen. Vuonna 1891 se olisi ollut mahdollista, mutta ajanmukaiset tehdastilat päätettiinkin silloin rakentaa Turkuun Aurajokivarteen.

Kun Turun tehtailla oli ahdasta, yritys osti vuonna 1906 omistukseensa Raunistulassa vararikon tehneen Alfan sokeritehtaan suuren tiilirakennuksen, jonka täysin uudistettuihin tiloihin yritys sijoitti kutomonsa.

Pian koittivat vilkkaat ajat, sillä ensimmäisen maailmansodan aikana lankojen ja kankaiden kysyntä vilkastui entisestään.

Tehtaan alamäki vie valtion syliin

Vuonna 1921 Barkerin puuvillatehtaat ja Littoisten verkatehtaat yhdistettiin, ja Alfan tiloja hankittiin lisää. Kymmenen vuotta myöhemmin tehtaan omistus siirtyi Kansallis-Osake-Pankille, ja syntyi Barker-Littoinen Oy.

Sodan aikana tehdasrakennusta laajennettiin taas.

Vuosina 1955-1978, reilut 20 vuotta, tehdasta isännöi Kaukomarkkinat Oy. Yritykselle kuuluivat myös puuvillatehdas Läntisellä Rantakadulla sekä Littoisten Verkatehdas. Vielä 1965 Alfan alueelle valmistui uusi ompelimo ja muita tiloja.

Yhtiön nimi oli Littoisten tehtaan lopettamisen jälkeen muuttunut Kaukomarkkinat Oy Barkeriksi. 1970-luvulla tehdasta laajennettiin, ja työvoiman saannin turvaamiseksi yritys rakennutti uusia kerrostaloja tehtaan läheisyyteen.

Seuraava vaihe käynnistyi vuonna 1978, jolloin Hyvilla Oy:n Hyvinkään tehtaat ja Kaukomarkkinat Oy:n Turun tehtaat nivottiin yhdeksi yritykseksi. Pääosin valtion omistama yritys nimettiin Valvilla Oy:ksi.

Vielä vuonna 1985 kangastehdasta laajennettiin 1 400 neliön lisätilalla, mutta vain muutaman vuoden kuluttua tekstiili- ja vaateteollisuus ajautui syvään kriisiin Neuvostoliiton kaupan romahdettua.

Kesällä 1993 Valvilla Oy lopetettiin ja sen kiinteistöt siirtyivät kokonaan valtion omistukseen.

Syvän laman aikana 1995 perustettiin Valtion kiinteistölaitos, jonka hallintaan tuli myös Alfa. Vuonna 2004 Alfa teollisuustalo siirtyi Kapiteelille ja edelleen kaupan myötä Kiinteistö Oy Virusmäentie 65:lle.

ERJA TAPANA

• Lähteet: Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia ja Einar W. Juvelius, John Barkerin puuvillatehdas.

TS/TS/Maakuntamuseo<br />Englantilaissyntyinen John Barker perusti puuvillatehtaansa Aurajoen länsirannalle 1846. Menestyvä tehdasrypäs laajentui vuosikymmenten aikana pitkin jokivartta. Rakennukset purettiin 1972. Kuvassa Föri liikkuu samalla paikalla kuin tänäänkin.
TS/TS/Maakuntamuseo
Englantilaissyntyinen John Barker perusti puuvillatehtaansa Aurajoen länsirannalle 1846. Menestyvä tehdasrypäs laajentui vuosikymmenten aikana pitkin jokivartta. Rakennukset purettiin 1972. Kuvassa Föri liikkuu samalla paikalla kuin tänäänkin.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.