Wiklundin historia alkoi rautakaupasta

TS/TS/Maakuntamuseo<br />Wiklundin historia alkoi rautakauppias Axel Wiklundista, joka piti puoli vuosisataa puotia Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmatalossa 1950-luvun alkuun asti, jolloin kuva on otettu. Naapurissa (vas.) näkyy kaupungin eksoottisin rakennus, Lindblomin talo.
TS/TS/Maakuntamuseo
Wiklundin historia alkoi rautakauppias Axel Wiklundista, joka piti puoli vuosisataa puotia Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmatalossa 1950-luvun alkuun asti, jolloin kuva on otettu. Naapurissa (vas.) näkyy kaupungin eksoottisin rakennus, Lindblomin talo.

Vielä 1950-luvulla nykyisen tavaratalo Wiklundin piskuinen edeltäjä toimi matalassa empiretalossa. Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmauksen puutalo oli peräisin 1840-luvulta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Johan Gylich . Samaisessa talossa palveli yli 50 vuotta 1895 Turkuun muuttaneen AxelWiklundin perustama rautakauppa.

Wiklundin rautakaupasta kasvoi vuosikymmenten aikana yksi maan suurimmista alan yrityksistä. Mutta vanha rakennus purettiin 1961.

Wiklundin kaupan vieressä Kauppiaskatua koristi Turun kauneimmaksi mainittu Lindblomin kivitalo. Vuosina 1889-1891 rakennettu talo oli arkkitehti Karl Victor Reiniuksen luomus. Talon kerrotaan edustaneen 1800-luvun lopun tyylijäljittelyn huippua Turussa ja koko maassa. Se myös noteerattiin Suomen koristelluimmaksi taloksi. Rakennuksen julkisivu oli somistettu kuvapatsailla, korinttilaisilla kaksoispylväillä, ulkonemilla, listoilla ja torneilla.

Eikä koristelu rajoittunut siihen; myös porraskäytävät olivat upeita. Portaikoissa oli runsaita groteskeja maalauksia, joita olivat taiteilleet tunnetut koristemaalarit I. Ehrling , Samuel Koskinen ja G. Ekstam .

Lindblomin talo ei kuitenkaan saanut pitkään olla katselijoitten ihasteltavana. Jo 1950-luvulla se uhattiin raivata uuden tavaratalon tieltä. Vaikka kansalaiset vastustivat vimmalla purkua, ainutlaatuinen rakennus joutui väistymään.

Upean kivitalon ja liiketalon paikalle valmistui 1957 Oy Wiklund Ab:n nelikerroksinen tavaratalo sekä seitsemänkerroksinen asuin- ja liikerakennus As Oy Kauppiaskatu 9. Molemmat suunnitteli Arkkitehtitoimisto Ole & Birger Gripenberg.

Axel Wiklundin rautakaupan empiretalon paikalle rakennettiin vuosina 1962-1963 arkkitehti BertelGripenbergin suunnittelema Turun Osuuskaupan pääkonttorirakennus. Korkean talon urakoi Kivikartio Oy.

Wiklund tuplaa tilansa

Wiklundin tavarataloa on vuoden 2007 alusta asti remontoitu perusteellisesti. Suururakan pääsuunnittelija on Schauman Arkkitehdit. Rakennusprojektilla tavaratalo aikoo lähes tuplata tilansa.

Tavaratalojohtaja Anne Rasilaisen mukaan uusia neliöitä saadaan leveyssuunnassa ja myös maanalaista tilaa on otettu käyttöön.

Neljännessä kerroksessa avaruutta tulee naapuritalon, Kauppiaskatu 9 A:n, puolelta seiniä avaamalla.

Samassa yhteydessä uudistetaan tavaratalon julkisivu ja ilme.

- Julkisivuun tulee paljon lasipintaa, jolla luodaan valoisuutta ja tyylikkyyttä. Remontin jälkeen Kauppatorilta voi nähdä tavaratalon sisälle, Rasilainen selvittää.

Väriltykseltään rakennus säilyy nykyisen vaaleana ja entisessä korkeudessa. Wiklundista kuitenkin havitellaan Turun suurinta tavarataloa.

Vuoden kestävä ja joulun alla päättyvä uudistus nielee Rasilaisen arvion mukaan kymmeniä miljoonia euroja.

Säästöpankin talo purettiin

Lindblomin talon toinen Kauppiaskadun naapuri tunnettiin Trappin talona. Yksikerroksisen puutalon suunnitteli arkkitehti Charles Johnsson . Sen omisti 1900-luvun taitteessa rautakauppias C. E. Trapp .

Kauppiaskadun ja nykyisen Yliopistonkadun kulman tontti siirtyi Turun Suomalaiselle Säästöpankille konkurssihuutokaupassa 1908. Pian sen jälkeen Yliopistonkadun varrelle ryhdyttiin pankille rakentamaan ensimmäistä, nelikerroksista pankki- ja asuinrakennusta. Arkkitehti Stefan Michailovin piirtämä rakennus valmistui 1910.

Pankki aikoi rakentaa kulmaukseensa, myös Kauppiaiskadun puolelle. Arkkitehti Albert Richardtsonin toimitalon suunnitelmat valmistuivat jo 1912, mutta maailmansota siirsi rakentamista lähes 20 vuotta.

Richardtsonin pankkitaloa on uusittu ja laajennettu moneen otteeseen. Vuonna 1954 taloa uudistettiin professori Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan Kauppiaskadun puoleista julkisivua korotettiin kerroksella ja taloa laajennettiin keskustaan päin.

Talo päällystettiin 1960-luvulla julkisivulasilla. Samantien pankkitilat uusittiin tykkänään arkkitehti Aarne Ehojoen piirustusten mukaan.

Pankkitalo kuitenkin raivattiin Kauppiaiskadun kulmauksesta 1976, ja sen paikalle nousi Ehojoen toimiston suunnittelema uudistalo. Sittemmin tiloihin muutti Nordea-pankki, joka edelleen vaikuttaa samassa paikassa.

ERJA TAPANA

• Lähde: Harri Kalpa, Muuttuva kaupunki I-IV.

TS/Jori Liimatainen<br />Wiklundin kulmaa remontoidaan suurella rahalla. Rakennusosien korkeudet pysyvät entisellään; sen sijaan tilaa etsitään Kauppiaskadun naapuritalosta.
TS/Jori Liimatainen
Wiklundin kulmaa remontoidaan suurella rahalla. Rakennusosien korkeudet pysyvät entisellään; sen sijaan tilaa etsitään Kauppiaskadun naapuritalosta.
TS/Jori Liimatainen<br />Wiklundin kulmaa remontoidaan suurella rahalla. Rakennusosien korkeudet pysyvät entisellään; sen sijaan tilaa etsitään Kauppiaskadun naapuritalosta.
TS/Jori Liimatainen
Wiklundin kulmaa remontoidaan suurella rahalla. Rakennusosien korkeudet pysyvät entisellään; sen sijaan tilaa etsitään Kauppiaskadun naapuritalosta.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.