Mistä tulevat kuukausien
suomenkieliset nimet?

Meillä tuli porukassa puhetta kuukausien nimistä, jotka suomen kielessä poikkeavat melkoisesti useimpien muitten kielten käytännöstä. Tietyt kuukausien nimet tulevat ilmiselvästi luonnon kiertokulusta, mutta ei kaikki. Voisitko Aimo vähän valottaa tätäkin mielenkiintoista asiaa?

Tietämättömät

Suomen kielessä kuukausien nimet ovat todellakin hyvin omaperäisiä ja pohjautuvat tavallaan maatalousyhteiskunnan luonnon kiertokulkuun. Useimmissa muissa kielissä kuukausilla on latinankielinen, uskonnollinen tausta.

Tammikuun latinankielinen nimi ianuarius merkitsi Janus-jumalalle pyhitettyä kuukautta. Suomen kielessä tammi on tarkoittanut napaa, akselia, keskipuuta. Tammikuu on talven keskus, sydäntalvi. Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia.

Helmikuun latinakielinen nimi februarius tulee sanasta februa , joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla. Suomen kielen helmikuu viittaa jäähelmiin, joita syntyy oksiin ja muuallekin kun suojasään jälkeen pakkanen kiristyy.

Maaliskuun latinankielinen nimi martius oli sodanjumala Marsille omistettu kuukausi. Suomen kielessä maaliskuu viittaa ajankohtaan, jolloin maa alkaa paljastua. Maaliskuu jo maata näyttää, kuuluu eräs vanhan kansan sanonta.

Huhtikuun latinankielinen nimi aprilis tulee verbistä aperio , joka on suomeksi avata ja viittaa puiden silmujen avautumiseen. Suomessa huhtikuun lähtökohtana ovat kevään metsätyöt, kun kaadettiin havupuukaski eli huhta .

Toukokuun latinankielinen on maius tulee siitä, että kuukausi oli omistettu Maialle, hedelmällisyyden jumalattaren Bona Dean esikuvalle. Suomen kielen toukokuu viittaa tietyst viljan kylvöön ja muihin toukotöihin. Toukokuussa touot tehdään.

Kesäkuun latinankielinen nimi iunius tulee roomalaisten avioliiton ja äitiyden jumalattaren Junon nimestä. Suomen kielen kesäkuu ei viittaakaan suoraan kesään vaan kesantoon . Levossa olleen kesantopellon kyntö eli kesänajo piti tehdä tuolloin.

Heinäkuun latinankielinen nimi iulius tulee kalenterin uudistaneen roomalaisen diktaattorin Julius Caesarin nimestä. Suomen kielen heinäkuu viittaa tietysti siihen, että silloin tehdään heinätyöt, korjataan talven heinät talteen kotieläimille.

Elokuun latinankielinen nimi augustus juontuu Rooman ensimmäisestä keisarista Augustuksesta. Suomen kielen elokuu kertoo tietenkin siitä, että silloin alkaa elonleikkuu, elonkorjuu. Vilja korjataan talteen elokuussa.

Syyskuun latinankielinen nimi september viittaa lukusanaan septem , joka tarkoittaa seitsemää. Kun aiemmin vuosi alkoi maaliskuusta, syyskuu oli seitsemäs kuukausi. Suomessa syyskuu on saanut nimensä syksystä. Syyskuu syksyn tuo.

Lokakuun latinankielinen nimi october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo . October oli siis aikoinaan kahdeksas kuukausi. Suomessa lokakuu viittaa tietysti lokaan ja likaan. Kelit ovat lokakuussa yleensä kuraiset.

Marraskuun latinankielinen nimi november on jatkoa järjestysluvuille. Novem kertoo, että kysymys on yhdeksännestä kuukaudesta. Suomen kielen marraskuu (lat. mors ) viittaa sen sijaan kuoleman kuukauteen. Marraskuussa luonto kuolee.

Joulukuun latinankielinen nimi december viittaa myös siihen, että joulukuu oli muinoin kymmenes (decem=kymmenen)kuukausi. Suomen kielessä joulukuu tulee tietysti suoraan joulusta. Joskus vuosisatoja sitten puhuttiin tosin vielä talvikuusta.

Mitä ihmettä tarkoittaa "sikkoon"?

Parahin Aimo! Kertoisitko, mitä "sikkoon" tai "sikkooseen" tarkoittaa. Kerätä, ostaa tai tehdä sikkoon. Onko se Turun murretta? Ystäväni eivät tunteneet ko. sanaa.

Itsensä hölmöksi tuntenut Pirkko Kaarinasta

Kysymyksessä on todellakin turkulainen murreilmaisu. Sikkoon tarkoittaa samaa kuin jemmaan tai säästöön. Turkulainen tosin lyhentää yleensä sanan vielä muotoon "sikko". Esimerkiksi näin: "Mult ei juur mittä jää sikko". Sikkoa ei pidä sotkea sikkuun, joka on lyhennys sanoista "sitten kun". "Sikku mittä ei jää sikko, ollaan putsplank eli pa, jos rahasta on kysymys", opetti TS:n ex-päätoimittaja ja turkulaismurteen tuntija Raimo Vahtera aikoinaan (TS 24.9.1996).

Mistä revontulien nimitys juontuu?

Olen usein ihmetellyt, miksi ihmeessä taivaalla loistavaa tiettyä valoilmiötä kutsutaan revontuliksi. Onko sillä jotain tekemistä "Kettu Repolaisen" kanssa?

Tiedonhaluinen

Revontuliksi kutsuttu, yleensä keltavihreänä epämääräisenä kuviona näkyvä valoilmiö syntyy siitä, kun Aurinko lähettää sähköisesti varautuneita hiukkasia, jotka törmätessään Maan ilmakehään reagoivat eri kaasujen kanssa, purkavat energiaa, joka näkyy valona. Kyseessä on eräänlainen energian läpivirtaussysteemi, jossa osa aurinkotuulen energiasta virtaa magnetosfäärin läpi, osa taas varastoituu sinne, kunnes se purkautuu revontulimyrskyjen välityksellä. Tällöin ionisfäärissä virtaavat miljoonien ampeerien virrat saavat aikaan revontulet. Revontulet loimuavat 100-200 km:n korkeudella. Parhaita revontulijaksoja ovat kevät ja syksy, maaliskuu ja syyskuu, mutta niitä joskus nähty keskellä heinäkuutakin.

Revontuli-nimitys juontuu legendasta, jonka mukaan tuntureille vaeltaa kansanperinteen myyttinen tulikettu, jonka häntä ja turkki säkenöivät valoa taivaalle osuessaan kiviin ja pensaisiin. Revontulien latinankielinen nimi pohjoisessa on Aurora borealis , ja vastaavasti eteläisellä napaseudulla loimuaa Aurora australis .

Millainen osoite on eduskuntataloon?

Saisinko Sinulta osoitteen Helsingin eduskuntataloon. Haluaisin muistaa ystäviäni syntymä- ja merkkipäivinä.

Nimim. Ei tietoa

Eduskunnan osoite on eriskummallisen yksinkertainen. Jos lähettää postia yleisesti eduskuntaan, niin kuoreen vain seuraava merkintä: Eduskunta, 00102 Eduskunta. Tai jos lähettää postia suoraan jollekulle henkilölle, niin ensin asianomaisen nimi ja osoitteeksi 00102 Eduskunta.

Ovatko sanomalehdet huonoissa väleissä?

Useimmiten päädyn kotiin ennen Turun Sanomia. Lehti taas kannetaan toisinaan yöllä klo 02, toisinaan lähempänä aamuseitsemää. Useimmiten Turun Sanomat ja kauempaa saapuva Hesari tipahtavat ovimatolle yhtä aikaa. Joinakin viikkoina öinen kantaja käy kaksi kertaa, kymmenien minuuttien tai useidenkin tuntien välein. Ovatko lehdet toisinaan niin huonoissa väleissä, etteivät mahdu samasta luukusta vai mistä on kyse jakeluaikojen ja -tapojen vaihtelussa?

Uutisia odotteleva

Turun Sanomien varhaisjakelu tapahtuu normaalisti klo 02:n ja 06:n välillä. Joskus sattuu myöhästymisiä jakajien sairaustapausten, huonojen keliolosuhteiden tai painotalon teknisten ongelmien vuoksi, mutta onneksi myöhästymisiä on suhteellisen harvoin.

Jos kaikki sujuu ongelmitta ja Helsingin Sanomat on omassa aikataulussaan, nämä lehdet ja muutkin sanomalehdet jaetaan Turussa yhtä aikaa. Silloin tällöin käy kuitenkin niin, että Helsingin Sanomat myöhästyy, jolloin jakaja joutuu tekemään kaksi keikkaa. Turun Sanomien jakelua ei viivästytetä sen vuoksi, että Hesari on myöhässä. Tiedän, että moni huonouninen tai muuten aamuvirkku hyökkää Turun Sanomien kimppuun niin varhain kuin suinkin. Mistään huonoista väleistä ei siis sanomalehtien osalta ole tietenkään ole kysymys.

Miksi miesten kalju haisee?

Hei Aimo! Olen tässä jonkin aikaa jo miettinyt, miksi kalju haisee, varsinkin vanhojen miesten kalju. Odottelen vastaustasi.

Jenna

Jos kalju haisee, se on likainen. Vanhojen miesten kaljun iho alkaa tietysti jo rapistuakin, mutta periaatteessa kalju on helpompi pitää puhtaana ja haisemattomana kuin hiuskuontalo.

"Päkän" reitti oli kerrottua pitempi

Valt. maist. Pekka Paatonen haluaa vielä "täydennyksenä muuten ansiokkaaseen vastaukseen" kertoa, että Kupittaan Saven savijuna "Päkä" kulki pitemmän reitin kuin vastauksessa (TS-Extra 9.2.2008) kerrottiin: "Päkä kulki Paaskunnan pelloilta Nummenkylän peltojen (nyk. Ylioppilaskylän alueen) halki puusiltaa pitkin joen yli Halisiin. Päkän silta sijaitsi nykyisestä Halisten sillasta vähän alajuoksun suuntaan. Paaskunnan peltojen jälkeen Päkä alitti vanhan Halistentien ennen kuin se kulki lapsuudenkotini, joka sijaitsi Simolankatu 14-16:ssa, tontin halki. Vanhemmilla oli kova murhe meistä lapsista, ettemme jäisi Päkän alle. Onneksi mitään haaveria ei koskaan tapahtunut ainakaan oman tonttimme kohdalla. Junan kulun loppuminen osuu omankin muistikuvani mukaan 1960-luvun alkuvuosiin. Muutimme Simolankadulta vuonna 1965, ja Päkä oli lopettanut kulkunsa vuosi, pari sitä ennen," Paatonen kertoi.