Hurjat luvut herättivät huolen nuorista

Noin 95 000 suomalaista nuorta on vailla töitä tai koulutusta, ja heistä noin 43 000 on pudonnut kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. Hätkähdyttävät numerot herättivät loppukesästä julkisen huolen siitä, miten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulun penkille ja töihin.

Luvut tulevat Länsi-Suomen läänin sivistystoimentarkastajan Erik Häggmanin Polarisaatiomuistiosta. Vuoden 2004 tilastoihin perustuva muistio on karua luettavaa. Häggmanin laskujen mukaan 43 000 nuorta on kokonaan teillä tietymättömillä: he eivät ole työvoimatoimiston kirjoilla, opiskelemassa, armeijassa tai hoitamassa lapsia kotona.

Kaikki eivät purematta niele laskelmia. Opetusministeriön erikoissuunnittelija Ville Heinonen koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta arvioi, että kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on vuosittain keskimäärin vain 15 000-20 000 nuorta. Luku on alle puolet Häggmanin arviosta ja kolmisen prosenttia ikäluokasta.

Oli ulkopuolisuuden uhkaamia nuoria sitten 100 000, 40 000, 15 000 tai jotain siltä väliltä, heistä on vihdoin alettu puhua.

Työministeriön selvityksen mukaan vuonna 2004 työelämässä, työttömänä ja koulutuksen ulkopuolella oli 105 000 nuorta, joilla oli pelkästään perusasteen koulutus. Vuoden vanhaa selvitystä ei ole julkaistu, vaan luvut löytyvät Häggmanin muistiosta.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti kertoo, että nuorten syrjäytymistä ehkäisevä työ on hajanaista ja kirjavaa. Vaikka nuorisotyöttömyys Suomessa on EU-maiden kuudenneksi korkein, nuorten työttömien määrä on vähentynyt muun muassa ikäluokan pienentyessä. Kausivaihteluista tasoitettu työttömyysaste on silti pysynyt edelleen noin 18:n tuntumassa.

Syrjäytymisen hintakin on laskettu: 25-vuotiaasta eläkeikään tukien varassa elävä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa.

Nyt opetusministeriössä mietitään, miten peruskoulun päättäneiden nuorten tietä voitaisiin seurata paremmin.

Unohtuvatko itse nuoret, kun heitä patistetaan koulutus- ja uraputkeen tuottaviksi kansalaisiksi?

- Nuoruudellekin pitäisi jättää tilaa. Nuoruuteen liittyy oman paikkansa etsiminen, muistuttaa kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetusministeriön nuorisoyksiköstä.