Koroisten viljelijäsuku väistyi

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Koroisten talo on ollut viljeltynä lähes 800 vuotta.
TS/Ari-Matti Ruuska
Koroisten talo on ollut viljeltynä lähes 800 vuotta.

Koroisten rauha on rikkumaton. Aurajoen ja Vähäjoen välisen maankoron punamultaiseen maalaisidylliin ei kuulu kaupungin humu, vaikka matkaa kauppatorille on vain pari kilometriä.

Sivurakennuksesta kuuluu kodikasta kilinää. Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusryhmä on majoittanut sinne ekoprojektinsa, mutta jatkosta ei ole varmuutta: kaupungin päättäjät ovat jo ruvenneet neuvottelemaan Koroisten tilan kohtalosta.

Mahdollisuuksia on monia. Siksi neuvottelut tuskin ratkeavat hetkessä.

Maalaiskodin viimeisen perheen kädenjälki näkyy vielä vahvasti pihalla. Porraspielen jalokärhö kukkii viimeisillään, pihakasvihuoneen kattoluukku on jäänyt auki.

Jaakko Lavaste, vuodesta 1834 tilaa viljelleeseen Koroisten sukuun kuuluva Turun entinen koulutoimen johtaja, tallustelee isoäitinsä kotitalon pihamaalla kuin kotonaan.

- Aurajokinäkymä alkaa kasvaa umpeen, hän osoittaa.

Piha on suomalaisen kulttuurimaiseman perikuva perinteisine mies- ja karjapihoineen, piharakennuksineen ja koivukujineen, mutta sen kasvillisuudessa on merkillisiä piirteitä. Aittarakennusta reunustaa kiinanlaikkuköynnös ja magnolia, keskiaikaisen maakellarin katolla kiemurtelee viiniköynnös ja Aurajokinäkymän eteen kohoaa hopeakuusi.

Museotutkija Sanna Kupila ei moisia vääräoppisuuksia hätkähdä.

- Koroisten asukkaat ovat olleet pitkään puutarhaviljelijöitä. He ovat selvästikin kokeilleet omalla pihamaallaan harvinaisempien kasvien kestävyyttä.

Suomen historialle pyhä

Koroinen on Suomen arvokkaimpia suojelukohteita. Paikka, jonne perustettiin ensimmäinen Suomen Turku, on historialle pyhä: sen on säilyttävä muistona Suomen kirjoitetun historian ensi askeleista.

Paavin bulla määräsi Suomen piispanistuimen siirrettäväksi Nousiaisista asutummille seuduille, Räntämäen Koroisiin vuonna 1229. Siitä hetkestä lasketaan Turun kaupungin synty.

1200-luvulla meri oli noin viisi metriä nykyistä korkeammalla. Aurajokisuu ulottui lähes lahtena Koroistenniemelle asti. Todisteita varsinaisen kaupungin rakentumisesta Koroisiin ei ole, mutta tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että niemellä oli kauppapaikka jo ennen piispankirkon rakentamista. Tyhjään korpeen ei paavinvalta olisi kirkkoaan perustanut.

Iso, aluksi puinen piispankirkko nousi niemennokkaan ja sai kivisen kuorin, jonka perustukset ovat edelleen näkyvissä. Sen lähelle nousi piispanlinna. Niemen maan puolelle rakennettiin vallit ja vallihauta, ja niiden taakse perustettiin piispan ja hänen väkensä elatukseksi piispankartano.

Siitä asti juontaa Koroisten talon historia.

Talo oli palkkatila, jota viljelivät kirkon palkolliset ja jonka toimintaa hallitsi Suomen piispa.

Pian tämän jälkeen asutus alkoi levitä joen alajuoksulle päin.Jokirannan rinteeseen perustettiin Pyhän Olavin luostari. Saksalaiskauppiaat perustivat sen yläpuolelle kauppasataman. Niiden ympärille rakentui varsinainen Turun kaupunki, Uusi Turku.

Vajaa vuosisata Koroisten piispankirkon perustamisesta Rooman paavi määräsi lähettiläänsä siirtämään piispanistuimen keskemmälle asutusta. Unikankareelle alettiin rakentaa mahtavaa Tuomiokirkkoa, ja piispan asunto sijoitettiin sen ympärysmuuriin.

Koroisten piispankirkko ja -linna jäivät virattomiksi. Niiden graniittiset muurit purettiin vähitellen muitten arvorakennusten tarpeiksi - esimerkiksi 1300-luvun alussa rakennetun Maarian kirkon rakennuskiviksi, arvelee Turun museotoimen johtaja Juhani Kostet .

Koroisten talo jäi silti paikoilleen tuottamaan uusille piispoille palkkatuloja. Piispallisten kirjeiden päiväyksistä voidaan arvioida, että ainakin jotkut piispat asuivat vielä ajoittain Koroisissa.

Kuningas Kustaa Vaasa lunasti uskonpuhdistuksen nimissä piispan maat kartanoineen valtiolle. Koroisten talo läänitettiin kuitenkin yleensä kulloisenkin piispan käyttöön. Turun kaupunki osti tilan valtiolta 1970-luvulla.

Tornissa hauskaa elämää

Vielä 1653 Koroistenniemellä oli vanha, kivinen torni, jota sanottiin piispan asunnoksi. Ylioppilas Petrus Gyllenius tallensi tuona vuonna päiväkirjaansa opiskelijoiden retken Koroisiin:

"Kävelimme Aurajoen itäpuolta ja tulimme kylän kohdalle, niin soudatimme itsemme joen yli ja saimme Koroisissa ruokaa eräässä vanhassa hyvin korkeassa ja ympyriäisessä sekä monella suurella ikkunalla ja reiällä varustetussa piispan asunnossa, joka ammoisina aikoina oli rakennettu keskelle pihaa. Se oli ollut heillä huvilana, jossa olivat juoneet ja hauskaa elämää viettäneet ."

Koroisten talon etelärinteessä, lähellä piispanlinnan perustuksia, on keskiaikainen kivikellari. Sitä on pidetty myös osana piispanlinnan jäännöksiä, mutta tutkija Sanna Kupila torjuu ajatuksen:

- Välissä on liian pitkä matka. Mutta keskiaikainen tämä kellari kuitenkin on; lattiaan asti ulottuvat tynnyriholvit todistavat sen.

Muistitiedon mukaan Koroisten piispanlinna olisi ollut kolmikerroksinen kivitalo, joka sittemmin kaatui Aurajokeen. Väittämää tukee maasta kaivetun kivijalan pahasti vino asento.

Varsinaisen niemen tutki 1900-luvun alussa arkeologi Juhani Rinne , mutta Koroisten talon mailla eivät arkeologit ole päässeet kaivamaan kovinkaan kattavasti.

Vastusta kirkkokivistä

Vielä silloin Koroisten talolla oli viljeltyä peltoa sata hehtaaria. Muinaisen piispankirkonkin paikka oli otettu viljelykseen.

Siitä tapahtumasta kertoi Koroisten vanhaemäntä 1890-luvulla:

"Kun tasankoa ruvettiin raivaamaan pelloksi ja vielä paljon myöhemminkin, oli paljon vastusta kivistä, jotka peittivät koko tasangon, ikäänkuin olisi auralla kivipöytään leikannut. Maasta nousi samanlaisia vaaleita kivilaakoja kuin on Tuomiokirkon lattialla."

Osa oli hautakiviä. Kaikkein vanhin, 1217 tai 1291 kuolleen Ingigerdin hauta, oli päätynyt Maarian kirkon porraskiveksi. Nyttemmin tämä Suomen vanhin hautamuistomerkki on pelastettu kirkon sisätiloihin.

1800-luvun puolivälissä Koroisten tilan rakennukset paloivat. Nykyinen punamullattu päärakennus on rakennettu entiselle kohdalle, samoin pihan etelälaidassa seisova työntekijöiden rakennus.

Silloin Koroisten tilaa viljeli nyt väistynyt Koroisten suku. Jaakko Lavasteen isovanhempien isovanhemmat, Matti Antinpoika ja Liisa Heikintytär , tulivat Koroisten kartanon vuokraajiksi Piikkiön Hadvalan Ylitalosta 1834.

Suku on sittemmin haarautunut neljäksi osaksi - Koroiset, Lindströmit, Heinoset ja Laurénit - ja levinnyt ympäri maata. Nyt viimeinen suvun jäsen jättää tilaa kaupungin uusille suunnitelmille.

EVA LATVAKANGAS

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Jaakko Lavaste, Koroisten suvun jälkeläinen, tutkii piispanlinnan raunioita selvittävää opastaulua tutkija Sanna Kupilan avustuksella.
TS/Ari-Matti Ruuska
Jaakko Lavaste, Koroisten suvun jälkeläinen, tutkii piispanlinnan raunioita selvittävää opastaulua tutkija Sanna Kupilan avustuksella.
TS/Ari-Matti Ruuska<br />Piispa Henrikin tie kulkee Koroisten talon koivukujaa pitkin jokirannan piispankirkon raunioille.
TS/Ari-Matti Ruuska
Piispa Henrikin tie kulkee Koroisten talon koivukujaa pitkin jokirannan piispankirkon raunioille.
TS/Ari-Matti Ruuska<br />Kestävä kehitys takaa Koroisten talolle asukkaita jatkossakin. Ainakin pieniä siivekkäitä.
TS/Ari-Matti Ruuska
Kestävä kehitys takaa Koroisten talolle asukkaita jatkossakin. Ainakin pieniä siivekkäitä.
TS/Ari-Matti Ruuska<br />Koroisten suku ei enää ole kotona.
TS/Ari-Matti Ruuska
Koroisten suku ei enää ole kotona.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.