Kuukauden esine: MONPENSIER
vanha kova
karamelli

TS/
TS/

Karamelli tarkoittaa virallisen määritelmän mukaan kovaa makeista, jonka pääraaka-aineena on sokerista ja siirapista keitetty perusmassa ja joka saa muotonsa valssissa tai stanssissa.

Ensimmäisiä karamelleja Suomessa valmistivat sokerileipurit muun tuotantonsa ohessa, mutta varsinaisesti Suomen makeismarkkinoita hallitsivat venäläiset 1800-luvulla, jolloin 90 prosenttia makeisista tuotiin Venäjältä. Oma kotimainen makeisteollisuus alkoi 1890, jolloin Venäjältä Suomeen muuttanut Nahim Bonsdroff perusti yrityksen nimeltä Helsingfors Karamellfabrik. Yritysmyynnin ja nimenvaihdon kautta yrityksestä tuli 1910 Oy Hellas Ab. Toisen suuren makeistehtaan perusti puolestaan Karl Fazer 1891.

Yhteistä kaikille, pienille ja suurille makeistehtaille kuitenkin oli, että kovat, täytteettömät karamellit olivat yleensä tehtaiden ensimmäisiä tuotteita.

Venäjältä on peräisin kovien hedelmäkaramellien sekoitus, jota myytiin yleisnimellä Monpensier.

Monpensier-karamellit ovat kuuluneet 1800-luvun lopulta lähtien lähes jokaisen suomalaisen makeistehtaan tuotantoon, ja jokainen tehdas on myynyt niitä samalla nimellä ja lähes samannäköisessä rasiassa. Nimi Monpensier on tiettävästi suora laina Venäjältä, sillä venäjänkielessä "monpanse" tarkoittaa valssattua hedelmäkaramellia.

Monpensier on hedelmämakujen sekoitus. Yleisimpiä makuja rasiassa ovat olleet muun muassa omena, päärynä, ananas, appelsiini ja vadelma.

Monpensierit on pääsääntöisesti pakattu pyöreisiin metallirasioihin, joiden pinnassa on ollut runsaan hedelmäasetelman kuva.

Valtavirrasta poiketen turkulainen Ipnos myi Monpensierit nelikulmaisessa rasiassa. Ipnoksen rasian ulkoasu poikkeaa huomattavasti myös kannen kuvan puolesta, kun taas Fazerin pyöreä rasia edustaa yleisempää linjaa. Sen jälkeen kun Ipnoksen makeisvalmistus oli 1940-luvun alussa siirtynyt Hellakselle, myös Hellas myi jonkin aikaa Monpensierit Ipnoksen aikaisessa rasiassa.

Turkulaisista makeistehtaista Monpensier-hedelmäkaramelleja ovat valmistaneet Auran Karamellitehdas, Marja ja Säilyke Oy, Hellas, Ipnos ja Seres. Tuote on kuulunut myös Fazerin, Merijalin, Chymoksen ja nykyisten Pandan ja Brunbergin valikoimiin. Viimeisimpänä suomalaisvalmistajana toimi Leaf, joka valmisti vielä viime vuonna Turussa Monpensierejä Tax Free -myyntiin.

Sanna Kupila Turun maakuntamuseon tutkija

Turun maakuntamuseo esittelee kuukausittain yhden esineen, joka on esillä Turun Seudun Osuus-pankissa, Maariankatu 4.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.