Kuoleminen
maksaa keskimäärin
3 500 euroa

TS/Jori Liimatainen<br />Suomessa käytetään vuosittain noin 170 miljoonaa euroa hautajaisjärjestelyihin. Hautauskuluista osansa ottavat niin hautaustoimisto, muistotilaisuuden järjestelyt, seurakunnat, perunkirjoitukset, hautakivi ja lehti-ilmoittelu.
TS/Jori Liimatainen
Suomessa käytetään vuosittain noin 170 miljoonaa euroa hautajaisjärjestelyihin. Hautauskuluista osansa ottavat niin hautaustoimisto, muistotilaisuuden järjestelyt, seurakunnat, perunkirjoitukset, hautakivi ja lehti-ilmoittelu.

Suomessa käytetään vuosittain noin 170 miljoonaa euroa hautajaisjärjestelyihin. Kuoleminen ei ole kovin halpaa puuhaa, sillä vainajan saattaminen haudan lepoon maksaa keskimäärin noin 3 500 euroa.

- Halvimmillaan hautaaminen maksaa alle 1 000 euroa, ylähintaa tuskin on olemassa. Kulut ovat riippuvaisia paljolti olosuhteista, millaisia hautajaisia esimerkiksi vainaja tai omaiset toivovat, sanoo toiminnanjohtaja Ritva Kosonen Suomen hautaustoimistojen liitosta.

- Myös asuinpaikka vaikuttaa hautaamisen hintaan. Pääsääntöisesti isoissa kaupungeissa kaikki on kalliimpaa.

Hautaustoimistoille hautajaisjärjestelyihin kuluvasta summasta lankeaa noin neljäsosa.

- Tämä käsittää palvelun lisäksi kaiken materiaalin, jonka toimistot joutuvat hankkimaan tukusta: arkut, uurnat ja esimerkiksi vainajien kuljetuksiin käytettävien autojen hinnat, huollot ja polttoaineet,

Muistotilaisuuden ja kukkien osuus kuluista on 26 prosenttia. Jäljelle jäävä summa jakautuu melko tasan seurankuntien ja perunkirjoituksen kulujen sekä hautakiven ja lehti-ilmoittelun kesken.

Tavallisimmin hautauskulut maksetaan kuolinpesän eli vainajan omista varoista. Varattomien hautauskulut kustantaa kunnan tai kaupungin sosiaalitoimi.

Lapsille mukaan pehmoleluja

Hautaustavan määrittelevät paitsi kansalliset perinteet myös esimerkiksi uskonto ja asuinpaikka. Suurissa kaupungeissa ja ylipäätään Etelä-Suomen alueella tuhkaaminen on paljon tavallisempaa kuin maaseudulla tai pohjoisessa.

- Kun vuosisadan alussa arkut olivat yleisesti mustia, nykyisin suositaan vaaleita, kertoo

Jari Uusitalo

hautaustoimisto Perttala, Annikki Perttala-Koskinen Oy:sta.

Monissa kulttuureissa omaiset hyvästelevät vainajan viimeiselle matkalleen arkunkansi avoimena. Evankelisluterilaisen kirkon säännöt kieltävät arkun avaamisen kirkossa vaikka ortodokseilla tapa on käytössä.

- Yhä yleistyvässä määrin rakas ihminen tahdotaan nähdä kuitenkin avoimessa arkussa esimerkiksi saattotilaisuudessa, Perttalan Kristiina Ståhlberg puolestaan kertoo.

Vaikka vainaja kammataan ja siistitään ennen tätä kohtaamista, Suomessa häntä ei meikata kuten joskus ulkomaisia tv-sarjoja seuranneet saattavat kuvitella.

- Tavallisimmin kuollut vaatetetaan pitkään, valkoiseen puuvilla- tai pellavapaitaan ja sukkiin. Omaisten toivomuksesta vainaja voidaan pukea myös hänen omiin vaatteisiinsa.

Melko usein arkkuun sujahtaa pieniä, tärkeitä muistoja rakastetun mukaan.

- Lapsille laitetaan mukaan pehmoleluja ja unityynyjä. Aikuisille taas esimerkiksi valokuvia tai kirjeitä. Isovanhempi saattaa saada viereensä esimerkiksi lastenlasten piirustuksia, Uusitalo sanoo.

Kuoleman kulissit tutuiksi

Ihmiset ovat vieraantuneet kuolemasta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Tilastotietojen mukaan tavallinen suomalainen vierailee hautaustoimistossa elämänsä aikana 1,7 kertaa.

- Koska luku on vain keskiarvo, tämä tarkoittaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät käy hautaustoimistossa koskaan, muistuttaa Kosonen Suomen hautaustoimistojen liitosta.

Hautaustoimistoissa toivottaisiinkin, että kynnyksen yli tohdittaisiin astua muulloinkin kuin surun hetkellä. Ja kuolemasta keskusteltaisiin ajoissa.

- Ihmiset ovat harvoin selvillä siitä, mitä vainaja oikeasti toivoi hautajaisjärjestelyiltään. Silti omaisten surua tuntuu helpottavan valtavasti se, että he tietävät toimivansa niin kuin vainaja tahtoi, Ståhlberg sanoo.

Useimmista hautaustoimistoista on saatavana maksuttomasti vihkonen, jonka avulla ihminen voi jo eläessään esittää toivomuksensa hautajaisjärjestelyistään. Sen hakeminen on hyvä syy muutoinkin vilkaista hieman kuoleman kulisseja.

Rebekka Härkönen

TS/Jori Liimatainen<br />Suomessa kuolee noin 50 000 ihmistä joka vuosi. Väestön ikääntyessä määrä kasvaa jatkuvasti niin, että Tilastokeskuksen arvion mukaan ennustettu kuolleisuus on vuonna 2030 jo lähes 62 000.
TS/Jori Liimatainen
Suomessa kuolee noin 50 000 ihmistä joka vuosi. Väestön ikääntyessä määrä kasvaa jatkuvasti niin, että Tilastokeskuksen arvion mukaan ennustettu kuolleisuus on vuonna 2030 jo lähes 62 000.