Elämäniloiset sotalapset

TS/Museovirasto<br />Ruotsalainen aikakauslehti kuvasi maahan saapuvia suomalaislapsia.
TS/Museovirasto
Ruotsalainen aikakauslehti kuvasi maahan saapuvia suomalaislapsia.

Ruotsissa asuvat sotalapset pitävät yhteyttä toisiinsa erityisen oman yhdistyksen avulla. Äskettäin 15-vuotisjuhlaansa viettäneessä Tukholman sotalapsiyhdistyksessä on jäseniä 210. Luku on kasvanut koko ajan, sillä mukaan toimintaan liittyy myös jo lastenlapsia.

Toimintaan kuuluvat muun muassa tiedon jakaminen, julkaisutoiminta, yhteiset retket ja esitelmätilaisuudet. Tiivistä yhteistyötä tehdään Ruotsissa asuvien sotiemme veteraanien kanssa.

- Keskinäinen luottamus on suurta tässä suhteessa, sotalasten Tukholman piirin puheenjohtaja Gui Emanuelsson sanoo.

Netistä on kasvanut tärkeä yhdyskanava myös sotalapsille.

Varsinaisen järjestäytyneen sotalapsitoiminnan piiriin Ruotsissa kuuluu noin 700 - 800 sotalasta. Luku on pieni, jos sitä vertaa sotalasten kokonaismäärään eli 70 000:een.

Puolet Ruotsissa

Ruotsissa sotalapsia arvioidaan asuvan noin 30 000 - 35 000.

- Yhteytemme ulottuvat Suomen ja Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Sotalapsiproblematiikka kattaa koko maanosamme. Keskustelu ei pääty, mutta ventilointi näistä kysymyksistä helpottaa, Emanuelsson sanoo.

- Siksi tällaiset yhdistykset puolustavat aina paikkaansa.

Tutuksi sotalasten asiaa on viimeksi tehnyt Klaus Härön ohjaama väkevä filmatisointi Äideistä parhain (2005).

- Olemme osa tätä elävää historiaa, puheenjohtaja Emanuelsson tiivistää.

Emanuelsson kiittää Suomen instituuttia ja Suomen Tukholman-suurlähetystöä kaikesta tuesta.

- Sosiaalineuvos Anne Eriksson Suomen Tukholman lähetystöstä on seitsemän vuoden ajan toiminut varaventtiilinämme yhteistyökysymyksissä Ruotsin ja Suomen välillä, hän sanoo.

Paatoksellisuutta ja raskassoutuisuutta sotalapsisisaret ja -veljet haluavat kuitenkin välttää.

- Olemme elämäniloista väkeä siinä kuin kaikki muutkin, Emanuelsson naurahtaa.

Koko organisaatio yhä edustettuna

Vieno Aue asuu Ruotsin Mariestadissa. Hänet ja hänen puolisonsa Ruotsiin ohjasi myöhempi elämä, eivät sotavuodet. Hän kuuluu sotalapsia vanhempaan sukupolveen.

- Ryhdyin sotalasten ohjaajaksi kriisikesänä 1944 Karjalan kannaksella. Ohjasin heitä heidän matkalleen Ruotsiin tilanteessa, jolloin koko Suomen itsenäisyys oli vaakalaudalla.

Aue oli tuolloin vastikään aloittanut nuorena opettajana Loviisassa.

- Osallistuin rintaman takaa tulevien lasten evakuointiin, Aue sanoo.

Lojaalisuuksien välillä ovat kaikki joutuneet punnitsemaan omaa arvomaailmaansa.

Adoptointihalu vahvana Ruotsissa

Auen vieressä sotalapsiorganisaation vuosijuhlapäivällisillä istuu Mino Olsson , alkuperäiseltä nimeltään Orvokki Kiriloff . Hän lähti sotalapseksi Petsamosta vuonna 1943.

- Ruotsissa elin ensin kahdessa perheessä Värmlannissa, ennen kuin se kolmas ja viimeinen minut adoptoi. Se oli tyttöjen etu. Pojille sitä ei suotu. Heidät toivottiin takaisin Suomeen sotien kaltoin kohteleman suomalaisyhteiskunnan uudisrakentajiksi, Olsson muistelee.

Auen ja Olssonin mukaan ruotsalaisperheissä vallitsi yleensä luja tahto adoptoida suomalaisia sotalapsia.

Sotalapsisukupolveen kuuluvat tukholmalaiset muistavat kaikki kuinka hiekkalaatikolle ilmestyi heidän lapsuudessaan hiljaisia poikia ja tyttöjä. Heidän tiedettiin tulevan Suomesta. Hyvin nopeasti he oppivat kuitenkin ruotsin kielen ja olivat saman tien yhtä ja samaa joukkoa, mukana kaikessa yhteisessä.

Näin se toimii myös tänään.

- Skål, kippis ja kulaus!

Näillä sanoillaTukholman sotalapsipiirin hallitukselle myönnettiin raikuvin suosionosoituksin tili- ja vastuuvapaus erinomaisesti järjestetystä illallisjuhlasta upeissa Odd Fellowsin tiloissa Tukholman keskustassa.

Juhani Roiha

TS/Juhani Roiha<br />Mariestadissa asuva Vieno Aue poimi vastavalmistuneena opettajana lapsia Karjalan kannakselta kriisikesänä 1944. Mino Olsson lähti sotalapseksi vuotta aiemmin, Petsamosta Värmlantiin. Auen on Ruotsiin saattanut myöhempi työvoiman maahanmuutto. Sen mukana myös moni sotalapsi palasi toistamiseen Ruotsiin.
TS/Juhani Roiha
Mariestadissa asuva Vieno Aue poimi vastavalmistuneena opettajana lapsia Karjalan kannakselta kriisikesänä 1944. Mino Olsson lähti sotalapseksi vuotta aiemmin, Petsamosta Värmlantiin. Auen on Ruotsiin saattanut myöhempi työvoiman maahanmuutto. Sen mukana myös moni sotalapsi palasi toistamiseen Ruotsiin.
TS/Juhani Roiha<br />Sosiaalineuvos Anne Eriksson Suomen Tukholman-suurlähetystöstä ja sotalapsi, iltapäivälehti Göteborgs Tidningenin legendaarinen urheilutoimittaja Kai Rosnell, keskustelemassa sotalasten Tukholman piirin 15-vuotisjuhlassa. Rosnell on kalastajaperheen vesa Eurajoelta. "Ahvenet ovat Suomen puolella kaksi kertaa suurempia kuin Ruotsissa", nykyinen pilkkimies Rosnell tiivistää.
TS/Juhani Roiha
Sosiaalineuvos Anne Eriksson Suomen Tukholman-suurlähetystöstä ja sotalapsi, iltapäivälehti Göteborgs Tidningenin legendaarinen urheilutoimittaja Kai Rosnell, keskustelemassa sotalasten Tukholman piirin 15-vuotisjuhlassa. Rosnell on kalastajaperheen vesa Eurajoelta. "Ahvenet ovat Suomen puolella kaksi kertaa suurempia kuin Ruotsissa", nykyinen pilkkimies Rosnell tiivistää.