Aarre Naantalin kätköissä

TS/Timo Jakonen<br />Erik Bryggmanin piirtämä talo valmistui vuonna 1926 kodiksi Axel ja Hedvig Haartmanille Naantaliin.
TS/Timo Jakonen
Erik Bryggmanin piirtämä talo valmistui vuonna 1926 kodiksi Axel ja Hedvig Haartmanille Naantaliin.

Ulkoa talo on tylsähkö. Onhan ovi kaunis ja sen päällä oleva lamppu, mutta harmaa rapattu pinta ei sykähdytä. Talo näyttää vähän orvolta tiilisten kerrostalojen keskellä. Mutta kun Kari Appelgren avaa oven, tulija astuu aivan toiseen maailmaan. Casa Haartman on talon kokoinen taideteos.

Talon alkuperäinen omistajapari, Axel ja Hedvig Haartman, tuntuu olevan yhä läsnä, vaikka Axel nukkui ikiuneen rakkaassa kodissaan vuonna 1969, kaksi vuotta Hedvigin jälkeen. Lapsettoman pariskunnan tahdon mukaisesti se on säilynyt kotina, joskin asumattomana, liki 40 vuotta.

Näkymä rakkauden eri ulottuvuuksiin

Talon hoitoonsa saaneen Hedvigs minne -yhdistyksen puheenjohtaja Kari Appelgren pysäyttää tulijat heti eteiseen. Tilaa on vain neliön verran, mutta siihenkin isäntä jätti jälkensä. Ovenpieliä koristavat kirkoista tutut pyhimysveistokset, kattoon Axel Haartman maalasi tulppaanien innoittaman maalauksen heti talon valmistuttua vuonna 1926. Näkymä on lupaus siitä, että taiteen, tunteiden ja ajatusten kylläisyys peittää koko kodin.

Appelgren kertoo kattomaalauksista, veistoksista, tapeteista, huonekaluista, pikkuesineistä. Tarinoita on tuhansia, mutta yksi yhteinen piirre niissä on. Kaikissa henkii rakkaus, moninaisessa muodossa. Rakkaus vaimoon, sukuun, kotikaupunkiin, ystäviin, taiteeseen.

Pariskunta muutti Naantaliin vuonna 1923, kun Axel Haartman nimitettiin Turun taidemuseon intendentiksi. Talon piirtäjäksi Haartmanit pestasivat Turkuun juuri toimistonsa perustaneen Erik Bryggmanin. Ulkopuolelta, Bryggmanin suunnittelun mukaisesti, talo on italialaissävytteistä klassismia. Sisältä koti on Axel Haartmanin luomus. Siinä missä Bryggman olisi yhdistänyt pienen huoneen ja salin rappusilla toisiinsa, Axel rakennutti paikalle seinän.

- Hän tarvitsi vierashuoneen, Appelgren sanoo ja samalla selviää taiteilijan monisävyinen elämänasenne. Sosiaalisuus ylitti arkkitehtuurin kauneuden.

Seinälle sopi kopio ja aito

Vierashuoneen seiniä peittää Axel Haartmanin piirtämä tapetti. Ikkunasyvennys on kuin Turun linnassa. Sängyn alla ovat töppöset kuin odottamassa vierasta. Seinillä on erikoisia maalauksia.

- Ennen Naantaliin muuttoaan Axel Haartman työskenteli Helsingissä Tyko Sallisen ja Helene Schjerfbeckin löytäneen Gösta Stenmanin taidekaupassa avustajana. Sieltä hän osti maalauksia, muun muassa tämän tuntemattoman hollantilaisen taidemaalarin 1600-luvulla tekemän maalauksen metsästyksestä sekä jäljennöksen Ruoveden luonnonmaisemasta, Appelgren sanoo.

Taiteilijan ja taidemuseon johtajan kodissa on hämmentävä kooste taidetta. Rinta rinnan on nimekkäiden suomalaistaiteilijoiden maalauksia ja veistoksia, tuntemattomampien tekemiä kopioita, Haartmanin omia maalauksia ja hänen tekemiään kopioita. Osasi Haartman leikitelläkin. Portaikon yllä, Bryggmanin suunnitelman mukaisesti pilasterien kannatteleman tummansinisen katon keskeltä roikkuu pieni valaisin, jossa on kiinnitetty toisiinsa kolme muurauslastaa ja niiden väliin reikäkuvioituja metallilevyn palasia.

- Täällä asui vapaamuurari, Appelgren sanoo ja hymy karkaa huulipieliin.

Tiilitalo tuhosi ateljeen

Yläkerran aulassa tuntuu astuvansa Haartmanien elämään. Tynnyriholvimaiseen kattoon on maalattu pariskunnan asuinkaupunkien vaakunat ja lemmikit. Sen alla pariskunta istui, kuunteli radiota, katseli Paraisten kirkon lehteristä innoituksensa saanutta kirjahyllyä, keskusteli ja kenties otti käteensä pienen rasian, jonka Axel nuorena miehenä teki rakastetulleen. Rasian sisäkannessa on kuva hetkestä, jolloin Axel antoi rasian Hedvigille.

Axel oli täyttänyt 21 ja Hedvig 24, kun he avioituivat. Häämatka suuntautui Firenzeen, ja matkasta on kodissa monia muistoja. Yksi kauneimmista on yläkerran aulasta paikkansa löytänyt Maria-maalaus, jonka Axel maalasi Firenzessä Hedvig mallinaan. Hedvig-Marian kauneus sekä Neitsyt Marian liljat vangitsevat katseen, sivusilmällä huomaa kuvassa myös pihlajanoksan muistuttamassa Rönnuddin kesäpaikasta. Rakkauden monet tasot samassa maalauksessa.

Aulan toisella puolella on makuuhuone, joka pariskunnan kuoleman jälkeen jaettiin muutamaksi vuodeksi Maria-sisarille pieniksi asuinkoloiksi. Toisella puolella on testamentissa erityiskohtelun saanut ateljee.

- Tuo vastapäinen kerrostalo rakennettiin jo Axelin eläessä. Hän vihasi sitä. Testamentissa hän sanoi, että kaikki muut huoneet pitää säilyttää ennallaan, mutta ateljeeta ei tarvitse. Se on jo pilattu, Appelgren sanoo.

Vuosien ajan huone toimi vierailevien tutkijoiden kammarina, mutta kun käytäntö kävi liian raskaaksi, ateljee palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Nyt talo on hiljentynyt. Ovet avataan ennakkotilauksesta vain pienille ryhmille. Koti ei kestä satojen kävijöiden virtaa.

ERJA HYYTIÄINEN

TS/Timo Jakonen<br />Alunperin pienestä huoneesta oli portaiden kautta käynti saliin, mutta Axel Haartman sulki seinän ja peitti sen piirtämällään tapetilla. Ikkunasyvennyksen malli on Turun linnasta.
TS/Timo Jakonen
Alunperin pienestä huoneesta oli portaiden kautta käynti saliin, mutta Axel Haartman sulki seinän ja peitti sen piirtämällään tapetilla. Ikkunasyvennyksen malli on Turun linnasta.
TS/Timo Jakonen<br />Aulan oleskelutilan kattoa koristavat vaakunat kertovat, missä kaupungeissa pariskunta on asunut. Kattokruunun ylle on maalattu Axelin ja Hedvigin vaakunat sekä pihlajanoksa muistuttamaan rakkaasta Rönnuddenin kesäpaikasta Kemiössä. Kirjahylly on teetetty Paraisten kirkon lehterin mallin mukaisesti.
TS/Timo Jakonen
Aulan oleskelutilan kattoa koristavat vaakunat kertovat, missä kaupungeissa pariskunta on asunut. Kattokruunun ylle on maalattu Axelin ja Hedvigin vaakunat sekä pihlajanoksa muistuttamaan rakkaasta Rönnuddenin kesäpaikasta Kemiössä. Kirjahylly on teetetty Paraisten kirkon lehterin mallin mukaisesti.
TS/<br />Hedvig ja Axel Haartman vuonna 1947.
TS/
Hedvig ja Axel Haartman vuonna 1947.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.