Viimeinen yökyyti Karjalasta

TS/Timo Jerkku<br />Viinijärvi kello 23.35. Joensuulaisella Seppo Hällströmillä on tilaa.
TS/Timo Jerkku
Viinijärvi kello 23.35. Joensuulaisella Seppo Hällströmillä on tilaa.

Joensuun iäkäs puuasema on perjantai-iltana 1. syyskuuta hiljainen paikka. Asemaravintola, suosittu karaokepaikka, on suljettu jo vuosikausia sitten. Sisältä ei löydy edes kioskia. Lipunmyynti on lopetettu kello 18.10 eli silloin, kun juna Imatran kautta Helsinkiin aloitti taipaleensa.

- Ei tarvitse lähteä steissille notkumaan, paikallinen irvileuka veistelee.

Ilta on silti historiallinen. Kello 23.07 asemalta kolisee viimeinen suoraan Turkuun vievä yöjuna. Lauantain ja sunnuntain välillä sydänyö eli Pieksämäen ja Tampereen välinen osuus kuljetaan bussikyydillä. Sitten yöyhteys katkeaa.

Jo puoli kymmenen aikaan vaunut on koottu radalle: kaksi Helsinkiin menevää makuuvaunua sekä Turkuun suuntaavat makuuvaunu ja neljä päivävaunua. Samaan aikaan illan ensimmäinen protestoija, Porissa asuva ja Tohmajärveltä kotoisin oleva Raija Manninen tekee itsensä tykö.

Manninen olisi sunnuntaina saapunut Tohmajärveltä yöjunaan, mutta nyt hän joutuu ottamaan ylimääräisen vapaapäivän. Tohmajärveltä kun on mahdotonta ehtiä linja-autolla uusien aikataulujen mukaisiin junakyyteihin.

Kun juna lähtee, tilaa riittää. Turun makuuvaunuun ahtautuu tusinan verran matkustajia. Vain vähän suurempi määrä kansoittaa päivävaunuja. Ja vain kaksi päivävaunumatkustajaa reissaa Turkuun saakka. Toinen heistä, joensuulainen Seppo Hällström röhnöttää rennosti jalat paljaana.

- Aion seuraavat kolme kuukautta liikkua polkupyörällä ja selvittää geneettistä taustaani sukututkimuksen avulla, hän paljastaa.

Hällströmin tie vie muun muassa Turkuun, Uuteenkaupunkiin ja Poriin.

- Tämä yöjuna on aina ollut mielijunani, paras mahdollinen. Mun retket jäävät jatkossa vähemmälle, hän uskoo.

Hällströmin kokemuksen mukaan yöjunat ovat yleensä olleet rauhallisia. Mitä nyt Turun puolessa on aamuisin joskus laivalle suuntaavia humalaisia. Silloin voi aistia jopa "seksimatkailun tunnelmaa".

Joensuussa historiaa opiskeleva Juha Kivelä ei ole matkalla Turkuun, vaan Pieksämäellä tapahtuvan vaihdon jälkeen kotopuoleen Rovaniemelle.

- Kyllä tämä muutos vaikeuttaa elämää. Jatkossa täytyy lähteä päivää aikaisemmin, jos ei halua käyttää linja-autoa. VR mainostaa, että puoli Suomea on nyt siirretty uudelle aikavyöhykkeelle. Mutta toinen puoli on siirretty siitä kokonaan pois, hän sivaltaa.

Joensuun ja Turun välisen yöjunaliikenteen loppuminen onkin pieni akanvirta siinä valtavuossa, jota VR-Yhtymä Oy mainostaa "merkittävimmäksi uudistukseksi Suomen junaliikenteessä vuosikymmeniin". Perjantaina avattu Kerava-Lahti -oikorata lyhentää Helsingin ja Itä-Suomen välisiä yhteyksiä roimasti. Uudet ja nopeat Pendolinot ja InterCityt kiitävät radoilla.

Jyrän alle jää Turku-Joensuu-välin lisäksi öinen yhteys Helsingistä Kuopion kautta Ouluun.

Sisämaan yöjunien kohtalosta käytiin parin-kolmen vuoden vääntö. Esimerkiksi keväästä 1978 saakka ajettu Joensuun ja Turun yölinja on jo pitkään kuulunut liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenteeseen eli sen tulot eivät ole kattaneet menoja. Toinen yllyke keskusteluille oli juuri oikorata, jonka avulla matkustajat ehtisivät päivälläkin perille.

Turun suunnassa on ihmetelty, miten Turun ja Tukholman välisille päivälaivoille riittää matkustajia, jos itäsuomalaiset eivät pääse aamuksi satamaan tai illalla junakyytiin? Huolta on tunnettu myös opiskelijoiden matkanteosta.

Helsingin yliopiston opiskelijat luovuttivat eduskunnalle yli 16 000 nimen vetoomuksen, jossa vastustettiin Oulun ja Helsingin sekä Joensuun ja Turun välisten yöyhteyksien lopettamista. Vielä viime tingassa eduskunnalle ja VR:n johdolle lähti 5 000 kansalaisviestiä.

Tammikuussa 2006 yöliikenteen arkkuun iskettiin lopulliset naulat. Ministeriö ja VR solmivat vuoden 2011 loppuun kestävän sopimuksen. Kiistellyt yöyhteydet eivät mahtuneet mukaan.

Ennen viimeistä yöjunamatkaa on ollut pakko pirauttaa VR:n henkilöliikennejohtajalle Antti Jaatiselle . Millaisesta rahasta yöjunien kohdalla lopulta on ollut kysymys?

Jaatisen papereissa Helsingistä Itä-Suomen kautta Ouluun kulkeva yöjuna ja Joensuu-Turku -liikenne on kokonaisuus, jonka sitoo vaihtoyhteys Pieksämäellä.

- Näiden sisämaayöjunien alijäämä on ollut viisi miljoonaa euroa vuodessa. Tähän saakka ministeriö on sen maksanut. Nyt kun junayhteydet Itä-Suomesta nopeutuvat, yöjunien matkustajat olisivat vähentyneet, hän vakuuttaa.

Alijäämä olisi voinut pahimmillaan nousta kymmeneen miljoonaan euroon.

Joensuun ja Turun välisen yöliikenteen taipaleella Tampere-Jyväskylä kirjattiin viime vuoden yhdeksän liikennöintikuukauden aikana 13 400 makuuvaunumatkustajaa. Junaa kohden heitä oli keskimäärin 25.

- Ei tarvitse taloustieteen nobelia laskeakseen, että sellainen ei voi olla kannattavaa, Jaatinen sanoo.

Määrän kehityksestä ei ole tietoa, kun vanhat matkustajatilastot eivät ole säilyneet.

Jaatinen ei pidä reiluna Turun seudulta kuuluvaa nurinaa siitä, että rautatieliikennettä kehitetään lähinnä pääkaupunkiseudun ehdoilla. Hän muistuttaa, että Pendolino-liikenne alkoi rantaradalla ja että nyt oikoradan avulla pääsee Kuopiosta ja Lappeenrannasta myös Turkuun aiempaa nopeammin.

Puolen yön jälkeen juna ohittaa Vihtarin, Heinäveden ja Varkauden. Päivävaunujen väki yrittää torkkua. Ikkunasta pilkistää pelkkä pimeys.

Joensuulaiset konduktöörit Kari Hassinen ja Leo Väisänen ovat ahtautuneet henkilökunnan huoneeseen. Kumpikaan ei ole havainnut, että matkustajamäärissä olisi tapahtunut suurta muutosta aivan viime vuosien aikana.

- Juhlapyhät ja loma-ajat ovat ruuhkaisia, sydäntalvet ja syksyt hiljaisia, Hassinen summaa.

- Sunnuntai-iltana tämä juna on ollut täynnä. Helsinkiin lähtee aina kymmenen hengen rakennusporukka. Monella on lisäksi aamupalavereita. Vaikka kuinka yhteydet nopeutuvat, Turkuun ja Helsinkiin pääsee jatkossa vasta puolenpäivän maissa, Väisänen muistuttaa.

Mutta miksi ihmeessä yöjunat sitten lakkautetaan? Konduktöörit nostavat esiin palvelun kalleuden. Vaikka makuuvaunupaikasta joutuu pulittamaan päivävaunua enemmän, ei erotus millään kata siivousta ja muita kuluja.

Puoli kahden aikaan juna hajoaa ensimmäisen kerran, kun saavutaan Pieksämäelle. Asemahallista kaikuu discojytke samaan aikaan, kun Helsingin vaunut jatkavat menoaan ja Turun vaunut yhdistetään Oulusta tulleisiin veturiin ja yhteen makuuvaunuun.

Pieksämäkeläisen veturikuskin Taisto Laitisen työvuoro päättyy. Hänkin harmittelee läksiäisiksi sitä, kun Itä-Suomen junayhteydet heikkenevät.

- Ehkä suuri yleisö ei vielä tiedä, mitä se menettää, hän arvioi.

Paljonko yöjunaliikenteen lakkauttaminen sitten toden teolla haittaa matkustavaisten elämää? Joensuusta saakka ei ainakaan ole enää mitään asiaa Turusta aamulla lähteville Siljan ja Vikingin ruotsinlaivoille. Pasilan kautta Turkuun ehtii vasta kello 11.58.

Aamulaivalle pääsee vain Jyväskylästä saakka. Jos jaksaa ensin aamuöisen junabussimatkan Tampereelle.

Takaisin päivälaivalta kotiseudulle joensuulainen pääsee vasta Turussa vietetyn yön jälkeen. Siljan risteilylle osallistuva voi 6.9. jälkeen körötellä samana iltana sentään Pieksämäelle asti.

Silja Linen viestintäjohtaja Tuomas Nylund pamauttaa kuitenkin, että Itä-Suomesta tulevan yöjunaliikenteen lakkauttaminen ei vaikuta laivojen matkustajamääriin millään tavalla.

- Turun liikenteen perusmarkkinat tulevat jo nyt Turun ja Tampereen alueelta, hän vakuuttaa.

Ja löytyypä Jaatiselta lohdutusta myös opiskelijoille.

- Kehotan opiskelijoita tutustumaan 3.9. voimaan astuviin uusiin aikatauluihin. Monet saattavat yllättyä myönteisesti.

Hankasalmi, Jyväskylä ja Orivesi ohitetaan yön pimeydessä nopeasti. Aamu ei sarasta vielä silloinkaan, kun juna kello 5.19 seisahtuu Tampereen asemalle. Taas vaihdetaan uusi veturi. Ja junan loppuun Kemijärveltä ja Rovaniemeltä matkanneet neljä makuuvaunua ja kaksi autovaunua.

Junan luonne muuttuu: Joensuu-Turku -yöjuna on enää osa isompaa karavaania. Ja kuin symboliksi yö vaihtuu aamuksi heti Tampereen jälkeen. Ruuhkasta ei tosin vieläkään ole tietoa. Neljässä päivävaunussa torkkuu tai lueskelee Toijalan kohdalla vain 32 matkustajaa.

Pirkanmaan sumu vaihtuu kello 7.18 Loimaan kohdalla Varsinais-Suomen kirkkauteen. Enosta kotoisin oleva Tapio Mähönen on ensimmäinen makuuvaunumatkustaja, joka kömpii hytistä käytävään.

- Olen menossa kolme viikkoa vanhaa pojanpoikaa katsomaan. Joka kerta Turussa käydessäni olen käyttänyt yöjunaa. Jo ristiäisiin joutuu sitten tulemaan Helsingin kautta. Harmi, kun tämä loppuu, hän manailee.

Mutta nukuitteko edes hyvin?

- Hyvin nukuin, Pohjois-Karjalan mies vakuuttaa.

JARI HEINO

TS/Timo Jerkku<br />Turku kello 8.00. Enosta matkustanut Tapio Mähönen (vas.) tervehtii Turun Port Arthurissa asuvaa poikaansa Villeä.
TS/Timo Jerkku
Turku kello 8.00. Enosta matkustanut Tapio Mähönen (vas.) tervehtii Turun Port Arthurissa asuvaa poikaansa Villeä.
TS/Timo Jerkku<br />Joensuu kello 23.00. Lähdön tunnelmissa.
TS/Timo Jerkku
Joensuu kello 23.00. Lähdön tunnelmissa.
TS/Timo Jerkku<br />Joensuu-Viinijärvi kello 23.15. Konduktööri Leo Väisänen tarkistaa Liina, Jaana ja Taru Niemeläisen matkaliput.
TS/Timo Jerkku
Joensuu-Viinijärvi kello 23.15. Konduktööri Leo Väisänen tarkistaa Liina, Jaana ja Taru Niemeläisen matkaliput.