Aimo Annos: Miksi kelo kasvaa kierteisesti?

TS/Timo Harju<br />Kierteinen kasvu näkyy selvästi kaadetuissa keloissakin.
TS/Timo Harju
Kierteinen kasvu näkyy selvästi kaadetuissa keloissakin.

Meitä on luonnossa liuta liikkujia, joita kiehtoo erityisesti kelohongissa näkyvä, usein kierteinen kasvutapa. Mutta se meitä ihmetyttää, miksi kierteet ovat joskus oikealle, joskus vasemmalle kiertäviä. Ja joskus näkee keloja, joissa tuota kierrettä ei ole ollenkaan. Olemme yrittäneet asiaa selvittää monelta taholta, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tuonut esille kunnon selitystä. Siksi osoitamme nyt tämän kysymyksen sinulle, Aimo.

Kahvipöydän pohdintoja

Kelopuun kiertymisestä on käyty asiantuntijoiden kesken kansainvälisestikin paljon keskustelua, mutta aivan yksiselitteistä vastausta ei ole saatu. Pohdinnoissa on päädytty lähinnä kahteen selitykseen. Toinen perustuu tähtitieteeseen, jonka mukaan puu kiertyy ympyröille Maan kiertoa noudattaen. Puhutaan Maan pyörimisliikkeen poistovoiman eli coriolisvoiman vaikutuksista. Mutta ehkä enemmän on saanut kannatusta teoria siitä, että puun solujen eri osat kasvavat vähän eri tahtiin.

Lapin keloissa kierteisyys tapahtuu yleensä vastapäivään eli alhaalta katsottuna vasemmalta oikealle. Kierteisyys heikkenee puun sisäosissa. Puukasvun kiertosuuntaan saattaa vaikuttaa paitsi edellä mainitut seikat, myös tuuliolosuhteet. Yksilöllisiä eroja kiertosuunnissa aina kuitenkin on. Eteläisellä pallonpuoliskolla kiertosuunta on pääsääntöisesti erilainen ehkä juuri tuuliolosuhteista johtuen. Joka tapauksessa kierteinen rakenne parantaa puun veto- ja taivutuslujuutta.

Kun puu kuolee ja lehtivirtaukset loppuvat, se alkaa pikku hiljaa kuivaa. Pohjoisessa kelottuminen on otollisempaa, koska kylmässä puu lahoaa hitaammin eikä se ole niin altis tuholaisille. Harmaantuminen kestää minimissään nelisenkymmentä vuotta, mutta esimerkiksi nykyiset Lapin kelomökit on tehty pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilla kelottuneista puista. Näiden puiden elinikä ennen kelottumista on ollut keskimäärin 200-300 vuotta. Kelot voivat olla 200-1000 vuotta sitten kuolleita puita. Iäkkäin Lapissa elävänä löydetty mänty on määritelty 810-vuotiaaksi.

Maan pinnalla olevia keloja on ajoitettu 1500-luvulle saakka. Tuhatvuotiset kelot ovat yleensä kantojuurakoita, joita pilkistää sammalikon alta. Maailmalla on löydetty paljon iäkkäämpiäkin puuvanhuksia. Esimerkiksi Inyon kansallispuistossa 400 kilometrin päässä Los Angelesista on Metusalem-niminen, 8 metriä pitkä vihermänty, jolla on ikää peräti

4 950 vuotta. Puiden iät voidaan määritellä tarkoin vuosirenkaista eli lustoista. Lustokerroksesta on pystytty määrittämään jopa vuosittaisia lämpötiloja menneiltä vuosisadoilta.

Paljonko on paljon lukuina ja prosenteissa?

"Valitsimme vaihtoehdon, jonka kustannukset olivat puolitoista kertaa kilpailijaa edullisemmat." Siis kuinka paljon? Maksoiko voittaja siitä, että sai homman hoitaakseen? Vastaavista sanonnoista kaksi kertaa enemmän, kaksinkertainen määrä ja puolta enemmän saattavat sanojen käyttäjistä riippuen tarkoittaa samaa määrää. Kuulija saattaa oman ajattelutapansa vuoksi upota suohon. Paljonko nämä oikeasti ovat, tai miten ne pitäisi käytännössä ymmärtää?

Prosenttien ystävä

Näissä käsitteissä todellakin sekoillaan varsin paljon. Myös toimittajat erehtyvät joskus ilmaistessaan määriä lehtijutuissa. Varsinkin "puolta enemmän" ilmaistaan usein puhekielessä tarkoittamaan kaksinkertaista määrää, vaikka kysymys on oikeasti vain 50 prosentin lisäyksestä.

Jos kustannusten sanotaan olevan puolitoista kertaa kilpailijaa edullisemmat, sillä ilmeisesti tarkoitetaan, että ne ovat 50 prosenttia halvemmat. Sananmukaisesti sanonta tarkoittaa juuri sitä mitä kysyjäkin epäilee, eli esimerkiksi kilpailijan 100 euron tarjoukseen verrattuna voittaja maksoi 50 euroa saadakseen homman hoitaakseen! Eli ilmaisua "puolitoista kertaa edullisemmat" ei voi käyttää! Yksinkertaista sen sijaan olisi sanoa, että jokin tarjous tai hinta oli niin ja niin monta prosenttia halvempi tai edullisempi.

Kaksi kertaa enemmän, kaksinkertainen määrä ja puolta enemmän eivät todellakaan ole samoja suureita, vaikka niitä käytetään usein varsinkin puhekielessä synonyymeinä. Sanonta kaksi kertaa enemmän tarkoittaa 200 prosenttia ja kaksinkertainen määrä 100 prosenttia alkuperäiseen nähden. Puolta enemmän tarkoittaa siis 50 prosentin lisäystä. Ilmaistaanpa sama asia vielä konkreettisina lukuina. Jos perusluku on 100, tästä kaksi kertaa enemmän on lukuna 300, kaksinkertainen määrä on sadasta 200 ja puolta enemmän on 150.

Onko kimu-sana Turun murretta?

Lapsena Nummenpakalla hääräilin kesäisin Kuuvuoren rinteillä. Siellä oli paljon perhosia, mutta myös vihaisia ampiaisia. Nummenpakalla ei kylläkään sanottu ampiainen, vaan kimu. Nyt vanhuksena ei tuttavapiiriini enää kuuluu ainuttakaan ihmistä, joka tunnistaisi kimun ampiaiseksi. Lähetin radion Luontoiltaan kimu-kyselyn, mutta Veikko Neuvonen ei ottanut kysymystäni edes käsittelyyn illoissaan. Kysyn nyt lehden palstoilla, onko kimu Turun murretta vai mistä sellainen sana meidän nummenpakkalaisten suuhun tuli. Ehkä emeritus professori Kalevi Wiik tietäisi. Hänhän tietä Turun vanhat asiat jekkereistä kuuvaloon.

Tauno Virta

Kyllä kimu on ilmeisesti turkulaista murretta, arvelee myös Kalevi Wiik . Ainakin sana on täällä ollut aikoinaan hyvin yleinen, mutta nykyään siihen ei enää juurikaan törmää. Sanan lähtökohta on mitä ilmeisimmin kimalainen, josta kimu on tietty lyhenne. Pääkaupunkiseudulla slangisana kimu tai kimuli tarkoittaa tunnetusti tänäkin päivänä nuorta tyttöä, jolla tosin saattaa olla niin sanottu ampiaisvartalo.

Kysyjän mainitsemat jekkerit tarkoittavat polkupyörän pyörän pinnoja. Kuuvalo tulee sen sijaan niin sanotusta seinäpelistä, jossa kolikkoa heitettiin mahdollisimman lähelle seinää. Kun se jäi seinää vasten pystyyn, syntyi turkulaisittain kuuvalo.

Mitä "paskahalvaus" oikeasti tarkoittaa?

Terve Aimo! Säikäytin tässä erään ystäväni ilkikurisella käytännön pilalla. Hän loihti siitä lausumaan, että sai melkein paskahalvauksen. Ymmärrän aivohalvauksen tai alaraajahalvauksen, mutta mikä on oikeasti paskahalvaus. Tarkoittaako se, että silloin sitä tulee valtoimenaan ja vapautuneesti, vai ettei sitä itteään tule enää ollenkaan?

Practic Joker

Kyllä kai paskahalvaus kertoo niin syvästä järkytyksestä, että uloste pysähtyy suoleen ilman anaalitappia, ilmeisesti pahimmissa tapauksissa jopa pitemmäksi aikaa. Tosin säikähdyksen yhteydessä on tapana myös sanoa, että "minulta meinasi mennä paskat (tai pissat) housuun".

Nämä ovat niin sanottuja kansan suussa syntyneitä ilmauksia mieltä järkyttävästä, äkkinäisestä tapahtumasta, jonka yhteydessä ulosteelle ei välttämättä todellisuudessa tapahdu mitään poikkeavaa. Vertauksella halutaan vain dramatisoida kuulijalle tilanteen vaikuttavuutta. Jotkut muusikotkin ovat halunneet järkyttää kuulijoitaan ottamalla yhtyeensä nimeksi Trio Paskahalvaus .

Tuntemattoman tekijän runo myös englanniksi

Kuten viikko sitten kerroin, muistoruno, joka alkaa "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, saan kulkea rajalla ajattomuuden", ei ole Eino Leinon kirjoittama, vaikka niin usein väitetään. Asuessaan Bostonissa nimimerkki Liisa A. H. kertoo nähneensä kyseisen runon ensimmäisen kerran 1980-luvulla Boston Globe -lehdessä . Englanninkielinen versio on hieman erilainen, mutta Liisa A.H:n mielestä kysymys on samasta, sinänsä puhuttelevasta runosta. Globessa tämän runon kirjoittaja oli Anonymous (Tuntematon):

"Do not stand by my grave and weep/ I am not there, I do not sleep/ I am a thousand winds that blow/ I am a diamond glint on snow/ I am the sunlight on ripened grain/ I am the gentle autumn rain.

When you awake in the morning hush/ I am the swift uplifting rush/ Of quiet birds in circling flight/ I am the soft starshine at night/ Do not stand by my grave and cry/ I am not there... I did not die."

TS/Riitta Salmi<br />Kimalainen kukan kimpussa.
TS/Riitta Salmi
Kimalainen kukan kimpussa.