Kirkko keskellä kylää: PELKISTETTY JA
MONITOIMINEN

TS/Natalia Kopkina<br />Loimaan kirkon koruton alttaritaulu syntyy valosta ja maisemasta ja on vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan vaihteleva.
TS/Natalia Kopkina
Loimaan kirkon koruton alttaritaulu syntyy valosta ja maisemasta ja on vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan vaihteleva.

Loimaan kaupungin kirkon löytäminen voi satunnaiselle matkailijalle tuottaa vaikeuksia, jos osoitetta ei ole tiedossa. Se ei ole kirkko mäellä tai keskellä kylää eikä sitä löydy, jos hakee maisemasta perinteistä kirkontornia. Varsinais-Suomessa on paljon keskiaikaisia kirkkoja, mutta Loimaalla kirkko on monella tavalla perinteestä poikkeava.

Moderni harmaasävyinen kirkkorakennus on kiinni elämässä ja arjen tohinassa: sijainti on paloaseman, lasten leikkipaikan, rautatien ja ammatti-instituutin välissä. Kirkkorakennus itsessään on monen toimen talo, ja ovi on arkipäivisinkin auki.

Vuodenvaihteessa yhdeksi liittyneellä Loimaalla on kolme kirkkoa: Kanta-Loimaan, Metsämaan ja kaupungin kirkot. Ne ovat eri aikakausilta ja tyyleiltään hyvin erilaisia. Kanta-Loimaan kirkko on mahtava ja muistuttaa tyyliltään ortodoksistakin kirkkoa. Metsämaan pieni puukirkko on perinteistä luterilaista mallia.

- Tätä kaupungin kirkkoa voisi sanoa vaikka reformistiseksi, kirkkoherra Matti Taatila luonnehtii.

Kirkkoherra uskaltautuu myös ennustamaan menneisyyttä:

- Jos seurakunta olisi pysynyt jakamattomana, niin kaupunkiin olisi kyllä rakennettu kirkko, mutta ehkä myöhemmin ja pienempi.

Loimaan seurakunnat ovat vuorotellen olleet yhtä ja erikseen. Kaupunkiseurakunta (silloin kauppalaseurakunta) erosi isosta emäseurakunnasta vuonna 1928. Nyt kuntien liitoksen myötä seurakunnat yhtyivät uudestaan vuoden 2005 alusta.

Kauppalaseurakunnan ensimmäinen kirkko oli nykyisen torin laidalla, entisestä Lähetysyhdistyksen rukoushuoneesta tilapäiseksi kirkoksi ylennetty. Se oli kooltaan pieni ja varustukseltaan vaatimaton. Uuden valmistuttua vanha nikkarityylinen puurakennus myytiin purettavaksi. Paikalla on nykyisin muistokivi.

Suomen 850 kirkon joukossa Loimaan kirkko kuuluu nuorimpaan kymmenekseen: se valmistui vuonna 1973 ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Martti Simojoki ensimmäisenä adventtina. 30-vuotisjuhlia vietettiin siis toissavuoden joulukuussa.

Suunnitelmia kirkon rakentamisesta oli jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Vaikeimmaksi ongelmaksi osoittautui kirkon rakennuspaikan valinta. Kirkko olisi haluttu näkyvälle paikalle keskelle kaupunkia, nykyisen kirjaston paikalle. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkin suostunut. Lopulta päädyttiin nykyiseen paikkaan, jossa aiemmin sijaitsi pappila.

Kirkon suunnitteli arkkitehtitoimisto Lukander-Vahteran arkkitehti Reino Lukander . Valinta oli varsin mielenkiintoinen, sillä Lukander ei ole suunnitellut muita kirkkorakennuksia. Sen sijaan Loimaalla on muutakin hänen suunnittelemaansa: kirkon naapurissa, Turuntien toisella puolella sijaitseva kauppaoppilaitos.

Alunperin arkkitehdin piirustusten mukaan Loimaalle olisi rakennettu isompi kirkko. Kirkkohallitus vaati kuitenkin tilojen pienentämistä. Tiloja pienennettiin sekä kirkkosalin että muiden tilojen osalta. Kirkkoon mahtuu nyt 370 sanankuulijaa.

Tyyliltään modernismia

Kirkkohallituksen arkkitehdin Eero Raatikaisen mukaan kirkkoa voisi luonnehtia modernistiseksi. - Modernismilla on tarkoitettu traditiosta vapaata arkkitehtuuria, joka jatkaa funktionalismin ajatusta rakennuksen vapaasta muotoilusta mittasuhteitten ja muotojen estetiikan sekä toiminnan ehdoilla. Modernismissa on usein aikaisempaa monipuolisemmin käytetty luonnonvaloa keinona tavoitellun vaikutelman saavuttamiseksi. Modernismille on, funktionalismista poiketen, ominaista materiaalien ja tekniikan monipuolinen käyttö myös rakennuksen estetiikan osana, Raatikainen selvittää.

Kirkko on rakennettu kalkkihiekkatiilistä ja betonista. Betonisessa pystysuorassa kellotornissa on alakkain kolme kelloa, joista kaksi oli jo vanhan kirkon kellotornissa. Sali on pelkistetyn yksinkertainen, toista sivuseinää hallitsevat urut ja toista isot ikkunat.

Isoista ikkunoista tulviva valo oli suunnittelijan keskeinen, hieno oivallus. Alttarilla on risti, sivusta tuleva valo ja puistikkoon avautuva maisema muodostavat vuodenaikojen mukaan vaihtelevan alttaritaulun. Alttarin takana päätyseinä on pyhitetty valolle ja maisemalle; tiiliseinällä ei ole paikkaa tekstiileille eikä tauluille.

Kirkkoa vieraille esittelevä suntio Veli Reunanen huomauttaa, että kirkon pelkistetty kauneus selviää katsojalle vasta oven sisäpuolella.

- Kaareva seinä ja katto tuntuvat jatkuvan taivaaseen asti.

Kirkkoherra Taatilan mukaan isoilla ikkunoilla on myös käytännölliset haittansa.

- Kesällä lämpötila salissa nousee liiaksi, ja valo häikäisee alttarilla toimitusta suorittavaa pappia. Joskus on keskusteltu verhojen ripustamisesta ikkunoiden eteen.

Kiinnostavat kirkkotekstiilit

Kirkon kauneimpia taideaarteita ovat tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemat kirkkotekstiilit. Tekstiilit on saatu yksityisiltä ja yhteisöiltä lahjoituksina: lahjoittajien nimet ja kirkon vihkiäispäivämäärä on kudottu kuhunkin tekstiiliin, tosin sisäpuolelle näkymättömiin. Jungin suunnittelemat albat kiinnostivat vihkiäistilaisuudessa arkkipiispaakin. Ilmeisesti Loimaalta saadun idean mukaisesti kudottiin piispalliseen albaan Isä meidän-rukous.

Kirkkosalin kauniista koruttomuudesta on kaksi poikkeusta, kaksi muistoa vanhasta kirkosta. Sakastin oven pielessä on ylipäällikön päiväkäsky Suomen äideille ja kirkon takaosassa Uno Soldanin raamatunkertomusaiheinen alttaritaulu, tosin ilman alkuperäisiä kehyksiään. Soldanin maalaus on sijoitettu lähetyskynttelikön yläpuolelle.

Kurkijoen kirkon alttaritaulu on sijoitettu seurakuntasalin puolelle kirkon takaosaan. Paikallista taidetta on saatu lahjana ja ostettukin: toimitushuoneen käytävässä on Alpo Jaakolan maalaus, ja seurakuntasalin toisella seinällä kirkkoneuvoston hankkima Siiri Tannerin akvarelli. Kirkkohallituksen suosittelemaa taide-esineiden inventointia ei ole tehty.

Urut ja paljon musiikkia

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja 17-äänikertaiset. Kanttori Tapio Laurila sanoo urkujen olevan sopivan kokoiset tilaan ja soivan kohtuullisen hyvin. Kirkkokuorossa on tätä nykyä 24 laulajaa, joista miehiä kymmenen. - Kaikkia äänialoja löytyy.

Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti musiikkitilaisuuksia, joskus mukana on ollut tanssiesityksiäkin. Laurilan mukaan viime vuonna tilaisuuksia oli parikymmentä, ja niissä yleisöä noin kuusituhatta henkeä.

Loimaan kaupungin kirkko on poikkeuksellinen paitsi tyyliltään, myös toimintamalliltaan. Siitä suunniteltiin aikoinaan seurakunnan monitoimikeskusta, jonka ykköskerrokseen keskitettiin eri työmuodot ja kirkkoherranvirastokin. Edelleen siellä on diakonia-, lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden toimitilat ja kerhojen kokoontumispaikat. Kirkkoherranvirasto on siirtynyt muualle.

Kirkon takaosassa sijaitsevassa seurakuntasalissa voidaan järjestää pitää kokouksia ja järjestää noin sadan hengen juhlia. Kahvi- ja ruokavieraita mahtuu toistasataa. Erilaisia tilaisuuksia kirkkorakennuksessa on lähes päivittäin.

Toimisto- ja kerhotilojen vuoksi Loimaan kaupungin kirkon ovi on arkipäivisin avoinna eikä satunnaista matkailijaa tai hiljentyjää ajeta pois.

- Kirkon pääovi voi olla kiinni, mutta sisään pääsee parkkipaikan puolelta, suntio neuvoo.

Eeva Suojanen

TS/Natalia Kopkina<br />Loimaan kaupungin kirkko on Varsinais-Suomen nuorimpia, vasta 31 vuoden ikäinen. Kellotapulissa on kolme kelloa, joista kaksi on kirkkorakennusta vanhempia. Ne olivat vanhan kirkon tornissa 1920-luvun lopulta lähtien.
TS/Natalia Kopkina
Loimaan kaupungin kirkko on Varsinais-Suomen nuorimpia, vasta 31 vuoden ikäinen. Kellotapulissa on kolme kelloa, joista kaksi on kirkkorakennusta vanhempia. Ne olivat vanhan kirkon tornissa 1920-luvun lopulta lähtien.
TS/Natalia Kopkina<br />Loimaan kirkossa musisoidaan muulloinkin kuin jumalanpalveluksissa. Kanttori Tapio Laurila on musiikin monitoimimies.
TS/Natalia Kopkina
Loimaan kirkossa musisoidaan muulloinkin kuin jumalanpalveluksissa. Kanttori Tapio Laurila on musiikin monitoimimies.
TS/Natalia Kopkina<br />Kirkko on lasten elämässä arkenakin. Kirkon ovi on auki päiväkerholaisille. Seurakunnan päiväkerhot kokoontuvat kirkkorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.
TS/Natalia Kopkina
Kirkko on lasten elämässä arkenakin. Kirkon ovi on auki päiväkerholaisille. Seurakunnan päiväkerhot kokoontuvat kirkkorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.
TS/Natalia Kopkina<br />Kirkkoherra Matti Taatilan mukaan Dora Jungin suunnittelemat ja valmistamat kirkkotekstiilit ovat taidetta.
TS/Natalia Kopkina
Kirkkoherra Matti Taatilan mukaan Dora Jungin suunnittelemat ja valmistamat kirkkotekstiilit ovat taidetta.
TS/Eeva Suojanen<br />Uno Soldanin maalaama alttaritaulu on säilynyt Loimaan ensimmäisestä kirkosta.
TS/Eeva Suojanen
Uno Soldanin maalaama alttaritaulu on säilynyt Loimaan ensimmäisestä kirkosta.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.