Kuka taiteili kiviset körttipäät?

TS/Atelier Hynninen<br />Siiri, Jussi ja Urho Kekkonen Kajaanissa vuonna 1912.
TS/Atelier Hynninen
Siiri, Jussi ja Urho Kekkonen Kajaanissa vuonna 1912.

Hei Aimo! MTV3:ssa ovat Helsingin rautatieaseman kiviset körttipäät alkaneet elää. Haluaisin Sinulta vastaukset näiden veistosten historiasta. Kuka on tehnyt patsaat ja ken on ollut mallina tai esikuvana taiteilijana? Ovatko päät Airamin ja Osramin sähkölappuja ja ovatko ne sponsoroineet neljän pään valmistamista.

Neljä päätä

Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajat ovat Emil Wikströmin tuotantoa. Lyhdynkantajat valmistuivat jo vuonna 1914. Arkkitehti Eliel Saarinen tilasi veistokset Wikströmiltä. Tiettävästi ensimmäisessä versiossa Lyhdynkantajien tilalla olivat karhut, kuten Suomen kansallismuseon pääportaiden kaiteella ja Viipurin rautatieaseman sisäänkäynnin koristeena, mutta sitten päädyttiin kuitenkin Lyhdynkantajiin.

Lyhdynkantajien mallina on tiettävästi ollut tarttilalainen (Tarttila on yksi Sääksmäen kylistä) talonpoika Jalmari Lehtinen , joka toimi mallina useammallekin Wikströmin veistokselle. Lyhdynkantajat eivät ole pelkät päät, vaan niillä on myös ylävartalo. Alavartaloa sen sijaan ei ole kuvattu, vaan sen päällä on ikään kuin kuorena ornamentein koristetut pylväät eli jalat mainostoimisto joutui luomaan VR:n mainoksia varten. Visavuoren museosta löytyy muutamia kipsiluonnoksia Lyhdynkantajia varten.

Lyhdynkantajat eivät liene aikaisemmin esiintyneet mainoksissa, mutta pilapiirtäjä Kari Suomalaisen piirroksissa niitä käytettiin silloin tällöin. Veistosten syntyyn Airamilla tai muillakaan yrityksillä ei varmasti ollut vaikutusta. Sen sijaan niitä mainoksissaan käyttävät yritykset joutuvat maksamaan tekijänoikeuspalkkiota vieläkin Wikströmin perikunnalle.

Emil Wikström syntyi Turussa 1864 ja kuoli vuonna 1942 Helsingissä. Wikström aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen Turun piirustuskoulussa. Ennen opintojaan hän oli ehtinyt työskennellä muutaman vuoden Turun lennätintoimiston sähkösanomalähettinä. Wikstöm oli melko vaatimattomista oloista kotoisin ja hänen opintonsa rahoittikin osittain turkulainen sivistyneistö. Hänhän opiskeli myöhemmin Wienissä ja Pariisissakin. Visavuoden erämaa-ateljeen Wikström rakensi sitten kodikseen ja työtilaksi Sääksmäelle.

Miksi hiustaiteilija eikä vain parturi?

Hyvä Aimo! Viisaana miehenä sinulla lienee vastaus mieltäni askarruttavaan kysymykseen naisten logiikasta. Mistähän mahtaa johtua, että naisten mielestä juuri koulusta päässyt miespuolinen parturi on heti hiustaiteilija, mutta nainen vain parturi?

Kalevi Hämäläinen

Kysymys on paitsi naisen logiikasta myös miesten vahvasta itsetunnosta ja pyrkimyksestä erottua massasta. Kaikki ammatti-instituutista valmistuneet alan ihmiset ovat nimittäin samanlaisia parturi-kampaajia. Ei sieltä valmistu hiustaiteilijoita lainkaan, vaan tämän tittelin kyseiset henkilöt ovat vain ottaneet itselleen. Kysymys on paljolti siitä, että kun miehet ovat tällä alalla paljon harvinaisempia kuin naiset, niin miesten täytyy sitten erottua myös titteliltään. Siinä on alan nuorten miesten ihannointia usein myös naisten puolelta. He hyväksyvät tällaisen miesten "kukkoilun". Ajatellaan, että kun mies lähtee tällaiselle "naisten alalle", hänen täytyy olla jo itsestään selvästi alan huippua ja "hiustaiteilija", vaikka varsinaisia näyttöjä erityisosaamisesta ei olisi vielä juuri lainkaan.

Ketkä kaikki ovat virkamiehiä?

Hyvä Aimo! Minulle on jäänyt epäselväksi, keitä kaikkia tarkoitetaan, kun puhutaan virkamiehistä. Mitkä ammattiryhmät ovat virkamiehiä tai mitkä luottamustoimet. Ja sitten ovat vielä viranhaltijat ja virkailijat. Onko sosiaalityöntekijä virkamies? Entä sairaanhoitaja? Onko verotoimiston (yrmeä) asiakaspalvelija virkamies, viranhaltija ja virkailija? Kiitos.

Pitkään miettinyt viraton

Terminologia on varsinkin puhekielessä melko lailla horjuvaa, mutta virkamiehiä ovat hallinnollisessa mielessä valtion palveluksessa, virkasuhteessa olevat työntekijät.Viranhaltijoiksi nimitetään yleensä kuntien virkasuhteessa olevia henkilöitä. Kunnissa ja kirkossakin on viran- ja toimenhaltijoita. Virkailija on puolestaan yleisnimike sekä virka- että työsuhteessa oleville, usein asiakaspalveluksessa oleville henkilöille. Virkailija-nimitystä käytetään yleensä alemmista virkamiehistä, viranhaltijoista ja toimihenkilöistä riippumatta siitä, ovatko henkilöt valtion, kunnan tai yksityisen palveluksessa. Voi olla lähetystövirkailija, postivirkailija, verovirkailija, vakuutusvirkailija ja ties mitä.

Lääkäri voi olla yhtä hyvin virkamies tai viranhaltija tai ei kumpaakaan virka- ja työsuhteesta tai niiden puutteesta riippuen. Sairaanhoitaja on useimmiten viranhaltija. Sosiaalityöntekijä voi olla samanaikaisesti viranhaltija tai virkailija. Verotoimiston työntekijä on virkamies, mutta esimerkiksi yleisön palveluksessa olevasta verovirkamiehestä käytetään arkikielessä verovirkailija-nimikettä. Luottamustoimet ovat luottamustoimia. Niissä ei ole samassa mielessä virkamiehiä, vaikka jotkut toimivatkin ns. virkavastuulla.

Ovatko tuontiluumut riski terveydelle?

Olen jo vuosien ajan nauttinut vatsaani sujuvaan toimintaan nauttimalla liotettuja luumuja päivittäin. Ensin kuivatut luumut saavat pehmetä vedessä yhdestä kolmeen vuorokautta. Sitten luumut liemineen nautitaan sopivina päiväannoksina. Koska kuivatut luumut tuodaan Suomeen kaukaisista maista, esimerkiksi Kaliforniasta ja niiden säilyvyys on varmistettava, niin pakkaaja lisää niihin säilöntäaineita. Kysymys onkin: miten suuri riski terveydelle näistä suoja-aineista aiheutuu? Sama pulma lienee myös muiden kuivattujen hedelmien käyttäjillä.

Luumumies

Huolestuneita kysymyksiä tuontihedelmien säilöntä- ja suoja-aineista tulee silloin tällöin, joten vastataan nyt tähän, että normaalisti ei pitäisi olla suurta huolta. Elintarvikevalvonta pyrkii kontrolli-iskuillaan poimimaan markkinoilta epäilyttävät tuotteet. Silti kannattaa esimerkiksi ulkomaiset omenat aina ennen käyttöä kuoria.

Luumuissa ei ole suurta riskiä, jos riskiä lainkaan. Sitä paitsi luumut panevat ainakin vatsan toimimaan, jos on kovasta vatsasta ongelmia. Tosin en ymmärrä, miksi se luumujen pehmennyksessä syntynyt liemikin pitäisi litkiä.

Oliko Kekkosella veljiä ja siskoja?

Kahdeksanvuotias lapsenlapseni kysyi, kuka on Kekkosen veli. En ole onnistunut löytämään tietoa, oliko Urho Kaleva Kekkosella sisaruksia. Saisinko apua, ettei mummi osoittaudu ihan tietämättömäksi.

Helena Oksanen

Kyllä Urho Kekkosella oli pikkusisko ja pikkuveli. Urho Kekkonen syntyi vuonna 1900 ja kuoli 1986. Hänen sisarensa Siiri Emilia tuli maailmaan 1904 ja kuoli vuonna1969. Siiri toimi vakuutusvirkailijana. UKK:n veli Uuno Johannes, jota kutsuttiin Jussiksi, syntyi vuonna 1910. Majuriksi kohonnut Jussi haavoittui sodassa sokeaksi, toimi sodan jälkeen liike-elämässä toimitusjohtajana ja kuoli vuonna 1962.

Naantalista käkikelloja

Kun viimeksi totesin, ettei Suomessa ole tiettävästi valmistettu käkikelloja, niin oikaistaanpa minulle annettu väärä tieto. Naantalissa on ainakin toiminut 1945-1976 monitoimiyritys Kopen Tehtaat - Kopes Fabriker, jonka yhdellä osastolla on koottu myös käkikelloja. Kellonosat tuotiin Saksasta, mutta puuosat tehtiin käsin Naantalin tehtaalla. Kelloseppämestari Erich Braun johti toimintaa ja tehtaalla oli muitakin saksalaisia ja tietysti myös suomalaisia alan ammattilaisia. Iniön Åselholmissa oli "filiaali", jossa myös tehtiin käkikelloja saksalaisen mestarin johdolla. Kiitokset tarkkaavaisille lukijoille oikaisusta.

Ronkasonnikin on kirvoittanut lukijoilta palautetta, joiden mukaan se ei välttämättä liittyisikään kiimasanastoon.Yhden selityksen mukaan sana olisi saanut alkunsa Huittisten Ronkan kylästä. Huutavasta Ronkan sonnista on puhuttu ainakin Kokemäellä iät ja ajat. Eräs lukija sanoo puolestaan kuulleensa, että ronkasonni tai ronkan sonni viittaisi Ronkka-nimiseen taloon, jonka sonni olisi huutanut ilmeisesti kevään innoittamana suon laidassa.

TS/<br />Nykyään jo teeveestäkin tutut Helsingin rautatieaseman körttipäät.
TS/
Nykyään jo teeveestäkin tutut Helsingin rautatieaseman körttipäät.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.