Suomenruotsalaisten kliseiden jäljillä

TS/Natalia Kopkina
TS/Natalia Kopkina

Väite: Suomenruotsalaiset ovat rikkaita, ja he kaikki omistavat vähintään yhden paperitehtaan.

Totuus: Suomenruotsalaisten elinkeinorakenne heijastelee pitkälti suomenkielisten vastaavaa. Myös suomenruotsalaiset työskentelevät useimmiten julkissektorilla tai palvelualoilla. Sitä paitsi Suomessa on vain 38 paperitehdasta, kun taas suomenruotsalaisia on noin

290 000.

Väite: Suomenruotsalaiset ovat järjestään valmistuneet korkeakoulusta.

Totuus: Ei kai siinä mitään pahaa ole? Tosin väite ei pidä aivan paikkaansa, joskin ruotsinkieliset ihmiset ovat korkeammin koulutettuja kuin muut suomalaiset. Vuonna 2002 kaikista ruotsinkielisistä 16,4 prosentilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto, kun suomenkielisten puolella luku on 11,5. Tilanne on kuitenkin jatkuvasti tasoittumassa ja 25-29-vuotiaista vähintään alempi korkeakoulututkinto on suomenkielisistä jo 19,9 prosentilla, kun ruotsinkielisellä puolella luku on 23,2.

Väite: Suomenruotsalaisten on helpompi päästä korkeakouluun kuin suomalaisten, koska aloituspaikkoja on suhteessa paljon enemmän.

Totuus: Väite ei ole aivan hatusta. Viime vuonna Åbo Akademihin pääsi peräti 43,8 prosenttia hakijoista, kun esimerkiksi Turun yliopistoon pääsi vain 23,4 prosenttia hakijoista. Toisaalta Akademikaan ei ole helpoin: Teknilliseen korkeakouluun ja Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon pääsi vielä hiukan suurempi osa hakijoista. Akademin sisäänpääsyn "helppoutta" selittänee se, että siellä opetetaan kutakuinkin kaikkia aineita, joten monet oppiaineet ovat pieniä eikä niihin kaikkiin aina riitä kovin paljon hakijoita.

Väite: Kaikki suomenruotsalaiset purjehtivat päivät pitkät ja elleivät purjehdi, heillä on mökki Iniössä, jossa he haaveilevat purjehtimisesta.

Totuus: Suomenruotsalaisia asuu eniten rannikolla: Turunmaalla, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Näin ollen meri on monelle läheisempi kuin sisäsuomalaisille. Iniössä kuitenkin asuu 250 ihmistä ja kesäisinkin vain noin 1 500, eli kyse on panettelusta. Kolmesta juttua varten haastatellusta Åbo Akademin ylioppilaskunnan edustajasta puheenjohtaja Anna Juntusella on pienenä ollut optimistijolla, tiedottaja Markus Heikkilä ei ole purjehtinut koskaan. Ryhmän ainoa alkuperäinen turkulainen, korkeakoulupoliittinen sihteeri Jan Sipilä sentään tunnustautuu purjehtijaksi:

- Mutta ruotsinkielisten pursiseura on kyllä paljon pienempi kuin suomalaisten vastaavat, hän muistuttaa.

Väite: Suomenruotsalaiset elävät pidempään kuin muut suomalaiset.

Totuus: Näin on. Eikä siinä kaikki: Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri, dosentti Markku T. Hyyppä kertoo, että kaiken kukkuraksi suomenruotsalaiset myös elävät terveempinä. Itse asiassa he ovat maailman kaikkein pitkäikäisin porukka - Japanista tosin löytyy yhtä vanhoiksi eläviä ihmisiä. Se on sikälikin merkillistä, että yleensä aina vähemmistöt voivat enemmistöä huonommin.

Syy löytyy yllättävältä suunnalta, ei elintavoista, vaan sosiaalisesta pääomasta. Tai ainakin se on ainoa kahta tutkittua ryhmää erottava tekijä ja kuitenkin suomenkielisessä ryhmässä riski kuolla oli yli 20 prosenttia suurempi kuin samanikäisten ruotsinkielisten.

- Suomenruotsalaisilla on paljon enemmän yhteenkuuluvuudentunnetta ja keskinäistä luottamusta. Myös sellaiset kulttuuriin sisään leivotut asiat kuten lastenkasvatusperiaatteet - ruumiillinen kuritus ei kuulu suomenruotsalaiseen kulttuuriin - ja ylipäänsä erilaisten sosiaalisten turvaverkkojen olemassaolo vaikuttavat. Esimerkiksi Folkhälsanin tarjoamat erilaiset palvelut, kuten lasten iltapäiväkerhot ja vastaavat, ovat olleet arkipäivää jo aikoja, Hyyppä sanoo.

Ja mitä tästä sitten pitäisi päätellä`?

- Kärjistetysti, että suomenkielisten kannattaisi elvyttää talkoohenki ja liittyä joukoilla kuoroihin laulamaan, Hyyppä naurahtaa.

Väite: Suomenruotsalaiset ovat koko ajan onnellisia ja hyväntuulisia.

Totuus: Syytä olisi (ks. ed.).

Väite: Suomenruotsalaisten on vaikea viettää iltaa laulamatta jatkuvasti juomalauluja.

Totuus: Åbo Akademin ylioppilaskunnan väki arvioi, että juomalaulut kuuluvat ennen kaikkea opiskelijakulttuuriin. Jokainen kolmikosta tuntee ainakin muutaman laulun.

- Juomalauluja ei muuten lauleta vain ruotsiksi vaan myös suomeksi ja viroksi. Juomalauluperinne löytyy myös suomenkieliseltä puolelta ja usein niitä lauletaankin hyvässä yhteishengessä yliopiston ylioppilaskunnan ihmisten kanssa, Markus Heikkilä sanoo.

Ylilääkäri Markku T. Hyyppä puolestaan muistuttaa, että perinteisessä suomenruotsalaisessa snapsikulttuurissa on hyviä puolia: vaikka suomenruotsalaiset juovat viinaa vähintään yhtä paljon elleivät enemmän kuin suomenkieliset, he juovat sivistyneemmin, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei humalaspäiten kaiveta puukkoja esiin, mikä taas suomenkielisellä puolella näkyy väkivaltakuolleisuustilastoissa saakka.

Väite: Suomenruotsalaiset ovat kauniita ja tyylikkäitä ja heillä on Burberryn kaulahuivi.

Totuus: Ainakaan Akademin ja Hankenin opiskelijat eivät eroa yliopiston ihmisistä juurikaan. Anna Juntunen - jolla muuten on poikaystävältä haltuun otettu vihreä kaulahuivi - epäilee, että pukeutuminen liittyy enemmänkin ammattiin ja alaan kuin kieleen.

Markku T. Hyyppä puolestaan kertoo, että kun muutama vuosi sitten tehtiin laaja koululaiskysely, suomenruotsalaiset koululaiset joivat enemmän viinaa, polttivat enemmän tupakkaa ja söivät enemmän makeisia mutta tästä huolimatta kokivat olevansa terveempiä kuin suomenkieliset ja viihtyivät koulussa selvästi paremmin. Kenties myönteinen elämänasenne siis heijastuu myös naamatauluun.

Väite: Suomenruotsalaiset ovat sisäsiittoisia.

Totuus: Jos katsoo tilastoja viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta, ruotsinkieliset ovat koko ajan enenevässä määrin menneet naimisiin suomenkielisten kanssa. Kun vielä 1950-luvulla tällaiset avioliitot muodostivat noin neljänneksen kaikista ruotsinkielisten liitoista, vuosituhannen vaihteessa oltiin jo neljässäkymmenessä prosentissa. Toisaalta suomenruotsalainen kulttuuri ei myöskään ole erityisen uhattuna, koska suomenruotsalaiset saavat enemmän lapsia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Muuttoliike Ruotsiinkin on melkein loppunut ja yhä useammat kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi ja he käyvät ruotsalaista koulua.

Väite: Jokainen suomenruotsalainen tuntee ainakin jonkun von- tai af-nimisen tyypin.

Totuus: Suurin osa aatelisista kieltämättä on ruotsalaista sukujuurta. Ja kun Ritarihuoneen mukaan näitä sukuja on peräti 357 ja toisaalta suomenruotsalaiset asuvat kohtuullisen keskittyneesti, niin onhan se mahdollista. Akademin ylioppilaskunnan kattavasta kolmen ihmisen otoksesta kaksi kolmasosaa tunsi voneja.

TS/Natalia Kopkina
TS/Natalia Kopkina