Hellan ja päätteen välissä

Hanna Pukkilalle keittokirja luontuu elämäntavaksi: hän rakastaa ruuanlaittoa ja pitää ammatistaan kustannustoimittajana. Syyskuussa ilmestyi ensimmäinen keittokirja, jonka kannessa on hänen nimensä, "keittiöromaani" Isomummin keittiö.

- Laitan ruokaa joka päivä, oli tilanne mikä tahansa. Vaikka sakki jo pienenee, en luovuta. Leivon ja kokkaan koska pidän ruuanlaitosta. No, ruisleivän teon ole lopettanut.

Isomummin keittiön valmistelun aikana Hanna kokeili kotikeittiössään lukuisia kirjan ruokalajeja kuten perunalimppua, kuutamopuuroa, munajuustoa, raparperikiisseliä, omenasosetta ja kaurakakkuja.

Myös toinen kirjan tekijöistä, Kai Linnilä , on kokeillut kirjan reseptejä omassa keittiössään.

- Ihan kaikkia ei kokeiltu, esimerkiksi perunahauhojen teko jäi testaamatta,enkä itse ole koskaan tehnyt sianpääsylttyä, Hanna Pukkila hymähtää.

Vaikka Isomummin keittiö on Hanna Pukkilan esikoinen, hän on jo kokenut keittokirjailija, sillä hän ollut ollut tekemässä taustatuötä useaan Linnilän keittokirjaan. Ensimmäinen oli Punainen tupa ja erämaa.

Elsa Helmisen keittiöpäiväkirja

Isomummin keittiö on kirjoitettu päiväkirjan muotoon. Elsa Helminen kirjaa muistiin perheensä sattumuksia ja reseptejä vuoden 1896 varrelta.

- Juttu alkoi työpaikkapuuhasteluna. Alettiin puhua Elsa Helmisestä. Vähitellen luotiin Helmisen sukupuu. Joka aamu joku oli keksinyt runkoon jotain uutta: harrastuksia, tapahtumia. Perhealbumikin kerättiin. Suvun tarina on jo tiedossa ja keittiöromaania jatketaan ainakin 1920-luvun keittiöllä ja pulakauden, 1940-luvun lopun keittiöllä, Kai Linnilä muistelee 1800-luvun keittokirjan alkuvaiheita.

Sukupuun jälkeen haettiin tietoja sen ajan riennosta suuriruhtinaan maassa, Venäjän vallan alla. Suomen väkiluku oli silloin 2,5 miljoonaa, naiset elävät keskimäärin 46, miehet 43 vuotta.

Yksityiskohtaista tietoa arjen asioista kaivettiin vuoden 1896 kalenterista ja päivälehtien vuosikerroista. Suomessa ilmestyi 1800-luvun viimeisinä vuosina 98 suomenkielistä ja lähes 70 ruotsinkielistä lehteä.

Isomummi eli metsävartijan vaimo Elsa Helminen asuu Hausjärvellä, joka nykyisin on osa Riihimäen kaupunkia, ja perheenäidin töidensä ohella auttelee emännöitsijää läheisessä Kosken kartanossa.

- Suomi oli silloin oikeastaan aika kansainvälinen. Elsan velikin oli tarjoilijana Pietarissa ja ripaisu kaupunkielämää saadaan mukaan, kun sisar asuu Turussa, tekijät kuvaavat.

Kirjassa Elsa tyttärineen viettää viikon sukuloimassa Turussa, jossa parhaillaan rakennetaan kauppahallia.

Ruokakulttuurin kannalta 1890-luvun Suomessa elettiin vielä luonnon ehdoilla, vuoden kierron mukaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui maalla ja 70 prosenttia sai elantonsa maataloudesta.

- Yksinkertaista suomalaista ruokaa, perhettä yhdistävää, kotoista, koko perheelle, haarukoi Kai Linnilä Elsan keittiön luonnetta.

Elsan keittiö on länsisuomalainen.

- Jos Elsa asuisi Kuopiossa, keittokirja olisi ihan erilainen. Tosin Elsa tässäkin saa kalakukon tuliaisiksi, Hanna Pukkila lisää.

Ohjeet on koottu 1800-luvun keittokirjoista, joita suomeksi oli varsin vähän.

- Isomummin reseptejä on löytynyt Mathilda LangletinTäydellisestä käsikirjasta perheenemännille , Signe HintikanHedelmä- ja marjakirjasta sekä Uudesta helppohintaisesta keittiökirjasta , myös ruotsinkielisestä HagdahlinKok-konstenista , Pukkila luettelee.

Perustana on Linnilän harras keittokirjojen keräysharrastus.

- Kaksitoista metriä, Linnilä viittaa työhuoneeseensa, johon ei paljon muuta kirjallisuutta mahdukaan. Muu saa tyytyä täyttämään sokkeloisen somerniemeläisen kastunnustalon työ- ja siviilipuolen seiniä.

Valitut reseptit on jouduttu toimittamaan.

- Nykyisin kokkaajille ei riitä, että 'otetaan perunoita ja porkkanoita'. Pitää olla, miten monta perunaa ja porkkanaa, havainnollista Hanna Pukkila.

- Suolaa on vähennetty ja vähän rasvaakin.

Reseptit on myös pienennetty nykyiseen perhekokoon sopivammiksi, neljäsosaan alkuperäisistä.

Kuvituksessa paljon mietittävää

Keittokirjan tekijälle kuvitus on iso haaste. Kirjaa varten kuvatut kuvat tulevat erittäin kalliiksi. Myös 1800-luvun tyylin tavoittaminen, edes alkuperäisyyden illuusio, olisi ollut vaikea saavuttaa.

- Ajan keittokirjojen kuvitus oli niukkaa. 1800-luvun kustantajilla kiersi kansainvälinen kuvasarja, jota lähes kaikissa keittokirjoissa käytettiin, Kai Linnilä kertoo.

Muutama tällainen kuva on mukana Isomummin keittiössäkin.

Suurin osa kuvista on kuitenkin kaivettu esiin Linnilän valtavasta vanhojen postikorttien ja valokuvien kokoelmista. Sieltä löytyi myös kansikuva.

- Meistä kyllä hiukan liian herraskainen Elsaksi, mutta kustantajan tahto, Linnilä kuittaa.

Keittokirjailijat tekivät retken Turun kirjamessuille, eikä se ollut palkintomatka.

- Pengottiin korttikasoja 1920-luku mielessä, Hanna Pukkila myöntää.

Elsan tyttären keittiöpäiväkirja alkaa hahmottua.

Ulla Mattsson

TS/Ulla Mattsson
TS/Ulla Mattsson
TS/<br />Elsa Helminen sukuloi sisarensa luona Turussa. Mukanaan tarttui postikortti, jossa oli näkymä Aurasillan pielestä.
TS/
Elsa Helminen sukuloi sisarensa luona Turussa. Mukanaan tarttui postikortti, jossa oli näkymä Aurasillan pielestä.
TS/<br />Kansikuvaan päätynyt Elsa on paljon herraskaisempi kuin miksi tekijät hänet kuvittelivat. Kansi saikin työporukassa nimekseen "lapset kerjää pullaa".
TS/
Kansikuvaan päätynyt Elsa on paljon herraskaisempi kuin miksi tekijät hänet kuvittelivat. Kansi saikin työporukassa nimekseen "lapset kerjää pullaa".
TS/<br />Elsa Helminen sukuloi sisarensa luona Turussa. Mukanaan tarttui postikortti, jossa oli näkymä Aurasillan pielestä.
TS/
Elsa Helminen sukuloi sisarensa luona Turussa. Mukanaan tarttui postikortti, jossa oli näkymä Aurasillan pielestä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.