Aimo annos-palstaa: Mille Urho Kekkonen jyrähti?

Radiossa on paljon toistettu ääninauhaa ajalta, jolloin "presidentit olivat kekkosia". Siinä todetaan myös Urho Kekkosen aidolla äänellä vakuuttavasti, että "tämän pitäisi olla selvää tekstiä". Minkä pitäisi olla selvää tekstiä? Mihin tapahtumaan tuossa viitataan ja milloin Kekkonen tuon lausunnon antoi?

Kekkosen ihailija

Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää alennetaan lakon lopettamiseksi. Tähän minulla on valtiosäännön antama valtuutus. Tämän pitäisi olla selvää tekstiä."

Kekkonen perusteli kantaansa sillä, että junansuorittajien vaatimuksen toteuttaminen johtaisi myös monien muiden valtion työntekijäryhmien vastaavaan vaatimukseen, mikä merkitsisi satojen miljoonien markkojen kustannusta veronmaksajille. Presidentin jyrähtely oli niin "selvää tekstiä", että lakko loppui lähes siihen paikkaan ilman eläkeiän alentamista.

Mille lipulle sotilasvala oikein vannotaan?

Aimo Hyvä! Olen kahden vuoden sisällä ollut kaksi eri kertaa Porin prikaatin valatilaisuudessa. Molemmilla kerroilla on ihmetystäni herättänyt, kun alokkaat ovat vannoneet valan joukko-osastonsa lipulle eikä valtakunnanlipulle, kuten itse olen aikoinani tehnyt. Onko järjestyssääntö muuttunut?

Kysyn lisäksi, eikö armeijan tarvitse marssirivistön edessä pitää valtakunnanlippua, kuten esimerkiksi kaikkien järjestöjen pitää. Toivon saavani asiasta faktatietoa.

Isoisä

Sotilasvalan vannomisesta on säädetty vuonna 2000 annetulla asetuksella, jolla kumottiin sotilasvalasta vuonna 1964 annettu asetus. Lippua koskeva kohta kuuluu nyt: "Sotilasvala vannotaan joukko-osaston tai sitä vastaavan joukon komentajan edessä sekä valantekotilaisuuteen järjestyneen joukon ja sen lipun läsnäollessa." Asetuksen kohta viittaa siis nimenomaan joukko-osaston lippuun.

Joukko-osastolippu on joukko-osastolle erikseen vahvistettu ja siunattu lippu, jonka tasavallan presidentti on asianmukaisesti luovuttanut joukon käyttöön. Ellei joukolla ole omaa joukko-osastolippua, joukko käyttää kielekkeistä valtiolippua. Joukko-osastoissa voi lisäksi olla perinnelippuja, yksikkölippuja tai yksikköviirejä.

Sotilasvala ja -vakuutus ovat sotilasorganisaatioon kuuluva perinne. Sotilasvalan kaava on jo vuodelta 1918, mutta sen sanamuotoa hieman tarkistettiin sotilasvalasta annetun asetuksen sääätämisen yhteydessä vuonna 2000.

Mitä tulee Suomen lipun käyttöön marssirivistön edessä, missään ei ole säädetty, että sitä tarvitsisi käyttää, vaikka esimerkiksi valtakunnallisissa sotilasparaateissa se on kyllä mukana. Mutta kun kysymys on yhdestä joukko-osastosta, valtakunnanlippua ei useinkaan käytetä.

Mitä ovat sääpalstan w- ja c-kirjaimet?

Heips, kaikkitietävä guru. Minua on jo pidempään ihmetyttänyt, mitä tarkoittavat w- ja c-kirjaimet Turun Sanomien takasivulla olevassa säätiedotuksessa kohdassa pintaveden lämpötilat.

Harri Oksanen

Kuten useimmat varmaan ovat arvanneetkin w- ja c -kirjaimet viittaavat veden lämpötilaan ja englannin kielen sanoihin warm (lämmin) ja cold (kylmä). Viimeksi esimerkiksi tuolla Viron rannikolla olevan käyrän kohdalla oli +17 astetta ja sen eteläpuolella ollut w-kirjain viittasi siihen, että siellä oli hieman lämpimämpää kuin +17 astetta. Vastaavasti tuolla pohjoisempana oli rinkula, jonka reunassa oli +13, ja sen sisällä oleva c-kirjain kertoi, että pohjukassa oli hieman kylmempää kuin +13 astetta. Tämä on lähinnä säätieteilijöiden saivartelua, sillä kysymys on vajaan asteen erosta. Nyt onkin sovittu, että w- ja c-kirjaimet jätetään merkitsemättä, koska ne näköjään vain sekoittavat lukijaa.

Milloin siirryttiin 24-tuntijärjestelmään?

Hei! Ennen kellonaika kirjattiin siten, että esimerkiksi klo 8 a.p. yleiset hiihtokilpailut ja klo 4 i.p. luistinkilpailut. Milloin käytäntö vaihtui nykyiseksi, jossa 8 a.p. on klo 8 ja klo 4.i.p on klo 16?

Raimo

Almanakoissamme tuo muutos tapahtui vuonna 1930, mutta voi olla, että elävässä elämässä uuteen käytäntöön siirrttiin vähitellen. Maailmassa on paljon maita, joissa aamupäivä- ja iltapäivämerkinnät ovat käytössä edelleenkin.

Vanhoja almanakkasivuja voi selailla kätevästi Helsingin yliopiston almanakkatoimiston verkkosivuilla (www.almanakka.helsinki.fi/). Sieltä voi esimerkiksi tarkistaa, millaiselta almanakka näytti oman syntymäkuukauden kohdalta.

Unohtuiko kadun sadevesikouru?

Turun Läntinen Rantakatu kaupungin hallintokorttelin kohdalta on upeasti päällystetty nupu- ja mukulakivin koristellulla asfaltilla. Erikoiset valaisimet täydentävät arvokkaan vaikutelman. Mutta ah ja voi! Katoilta vettä kokoavat rännit (syöksytorvet) suoltavat veden suoraan jalkakäytävälle ilman kourua, joka kuljettaisi veden jalkakäytävän ulkoreunaa seuraavaan viemäriin. Sateisen kesän työmatkat on pitänyt loikkia rännien kohtien kuohuja väistellen.

Olisiko asia jalkakäytävän suunnittelijalta yksinkertaisesti unohtunut?

Märät mokkakengät

Kyseisen kohdan suunnittelusta vastaava katuinsinööri Jaakko Lindholm sanoo itse asiasta kuulusteltuna, ettei unohtamisesta ole suinkaan kysymys. Asiaa kyllä mietittiin tarkoin, mutta kustannussyistä sädevesikourut jätettiin rakentamatta. Sadevesiviemärit ovat tuossa kohtaa kuulemma varsin syvällä ja monen haaran rakentaminen olisi tullut hyvin kalliiksi. Kun kysymyksessä on pihakatu, toisin sanoen autoja liikkuu siinä kovin harvoin, niin katsottiin, että jalankulkijat voivat sadesäällä sen verran väistellä, etteivät jalat kastu roiskuvasta vedestä. Varsinaisesti kustannusvastuu näissä kouruissa on kiinteistöillä, mutta kun tässä tapauksessa kysymys on kaupungin kiinteistöistä, se olisi joka tapauksessa mennyt veronmaksajien piikkiin.

Miksei kunnon lakkeja saa enää mistään?

Käväisin hiljattain itselleni lakkia ostamassa tai oikeammin etsimässä, semmoista malliltaan "yks tavallinen virtanen". Mutta mitä löytyi: kaikki noita naurettavia jättilippaisia Ameriikan baseball-lippiksiä. Harvoinpa sitä täällä Finlandiassa moista markiisia pärstän eteen tarvitaan. Tiedätkö sinä, Aimo, kertoa, minne kaikki kunnon lakit ovat kadonneet? Melkeinpä voisi löytöpalkkion luvata.

Minkäs teet

On totta, että vaatusliikkeiden lakkivalikoimat on usein varsin rajalliset. Itsekin olen hämmästellen todennut saman kuin kysyjä. Ilmeisesti lakkibisnes ei ole kovin valtavaa, sillä nykyäänhän ollaan paljolti paljain päin kesät talvet. Paitsi nuoriso, joka kulkee kesät talvet nykyään myssy päässä.

Mutta minäpä annan turkulaiselle kysyjälle kuitenkin yhden vinkin. Minun ja monen muunkin mielestä Turun paras hattu- ja lakkivalikoima löytyy Hattu & Hansikas -nimisestä erikoisliikkeestä (Yliopistonkatu 14). Löytöpalkkioksi minulle riittää vaikka lakki, kun ovat nuo syyskylmätkin tulossa.

TS/Karoliina Hjelm<br />Porin prikaatin alokkaita vannomassa valaa vuonna 2002.
TS/Karoliina Hjelm
Porin prikaatin alokkaita vannomassa valaa vuonna 2002.
TS/Timo Jakonen
TS/Timo Jakonen
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.