Saksalaisten pako
Turusta tyssäsi Airistolle

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Pentti Lempiäinen (vas.) näki Rijnin Iähtevän Turusta Wärtsilän telakalta 1944, Per Johan Lundsten taas laivan uppoamisen Airistolla. Vanhat herrat tapasivat toisensa ensi kertaa ja 60 vuoden takaisissa tapahtumissa riitti muisteltavaa.
TS/Ari-Matti Ruuska
Pentti Lempiäinen (vas.) näki Rijnin Iähtevän Turusta Wärtsilän telakalta 1944, Per Johan Lundsten taas laivan uppoamisen Airistolla. Vanhat herrat tapasivat toisensa ensi kertaa ja 60 vuoden takaisissa tapahtumissa riitti muisteltavaa.

Rintamien aselepo 4.-5.9.1944 teki hetkessä saksalaisista aseveljistä vihollisia, joita Suomi vaati poistumaan maasta 15. syyskuuta mennessä vangitsemisen ja liittoutuneille luovuttamisen uhalla.

Turun Pikku-Berliinin saksalaistukikohdassa kuhisi ja telakalla korjattavana ollut hollantilainen rahtialus Rijn määrättiin viemään saksalaiset heti kotiin. Hollantilaisia Saksaan Iähtö ei kiehtonut ja miehistö karkasi. Viimeksi poistui kapteeni uimalla kohti Hirvensaloa, kiväärinlaukausten saattelemana.

Pakenevien saksalaisjoukkojen kaappaama rahtihöyry Rijn Iähti Turusta 8.9.1944, mutta laiva upposi jo Ruissalon Kuuvassa. Uutiset onnettomuudesta sensuroitiin, syystä vaiettiin tiukasti, mutta sabotaasihuhut kiersivät kaupungilla.

Hollantilainen kauppa-alus ss. Rijn - suomeksi joki - kolaroi 3.8.1944 sumussa keulansa ruttuun Hangon Klippingenissä suomalaisen ss. Auran kanssa. Molemmat pysyivät pinnalla, mutta Rijn tarvitsi väliaikaiskorjauksen Turussa Wärtsilä-yhtymän Chrichton-Vulcanin telakalla.

Ss. Rijnin 20-henkinen hollantilainen miehistö vietti telakalla rauhaisaa aikaa, mutta ei-toivottuina vieraina laivassa oli 12 saksalaista ilmatorjuntasotilasta, jotka käyttivät miehittäjämaan ääntä. Hollantilaiset seurasivat kuitenkin ilolla liittoutuneiden etenemistä kohti länttä.

Hollantilaisten kannalta Suomen saksalaisjoukkojen karkotusmääräys ei olisi voinut tulla huonompaan aikaan. Kukapa haluaisi Saksaan, jota ahdistettiin syksyllä 1944 jo niin idästä kuin Iännestä. Sen sijaan Hollanti olisi jo pian vapaa maa.

Pikku-Berliiniä tyhjennettiin

Turussa Ruissalontien varressa sijaitsi saksalaisten parakkikylä, jota kutsuttiin kansan suussa Pikku-Berliiniksi. Se toimi etenkin Saksasta Lappiin vietävien sotilaiden majoitus-, huolto- ja varustelukeskuksena.

Kyyditettäviä tulisi siis riittämään, joten hollantilaiset merimiehet pakenivat vähin äänin laivastaan.

- Merimiehiä piilotettiin myös Korppolaismäen taloihin, muistaa Pentti Lempiäinen, joka tuolloin oli 17-vuotias telakan hitsaajaoppilas, syntyjään Karjalan Johanneksesta.

- Kapteenikin oli jo siirtänyt telakan portille osan tavaroistaan,

"Sunt tarttis kans amppu"

Silloin saksalaiset ilmatorjuntasotilaat juoksivat merikapteeni Abraham Watermanin kiinni.

Miehistön karkaaminen oli jo huomattu eikä laivan päällikköäkään päästetty enää pois valvonnasta.

- Pian kuului huuto: "Kapteeni on meressä". Näimme peräruuman lankkulastin päällä hänen vaatteensa ja mies kauhoi voimakkain vedoin kohti Hirvensaloa, Pentti Lempiäinen kertoo 60 vuoden takaisista tapahtumista.

- Kaksi miestä Iähti veneellä perään, mutta silti sotilas ampui kohti kolme kertaa, jolloin uimari pysähtyi ja vaipui hetkeksi veden alle. Kapteeni nousi kuitenkin vielä pintaan, jolloin sotilas ampui polvituelta vielä kahdesti.

- Vieressäni ollut levyseppä Saarinen kirosi sotilaalle selvälIä Turun murteella: "Perkula! Sunt tarttis kans amppu." Ja teki käsillään latausliikkeen.

Saksalainen tuntui ymmärtävän tätä kieltä oikein hyvin ja alkoi tähdätä myös Saarista ja Lempiäistä.

- Silloin me Iähdettiin ja sanottiin pomolle, ettei siellä uskalla enää olla kun ammutaan ihmisiä.

Hinaajien voimalla matkaan

Telakan rantaan ajoi moottorivene, josta ensimmäiseksi nousivat ss. Rijniin korkea-arvoisimmat saksalaisupseerit.

- Korkeat koppalakit, kiiltävät kaluunat ja tikarit vyöllä, Lempiäinen kuvailee.

Laivan kattiloissa oli jo höyry nostettuna, mutta sotilaiden voimin konetta ei saatu käyntiin. Lopulta apuun tulivat Saksan armeijan hinaajat, joiden vetäminä ss. Rijn Iähti Aurajoen suulta saksalaisine siirtokuntineen.

Jo Ruissaloa sivuutettaessa laiva alkoi oudosti vajota ja kallistua. Hinauksen päästyä Kuuvannokkaan ei ollut enää epäilystäkään mitä tulisi tapahtumaan. Arvattavasti suomalainen luotsi ymmärsi ohjata aluksen väylältä sivuun matalikolle, jotta alus ei uppoaisi kokonaan - eikä tukkisi sataman pääväylää.

Säilyketölkkejä taivaasta

Kansainvälinen hätämerkki - yhtäjaksoinen höyryviheltimen ulvonta - herätti Satavassa huvilalla olleen 14-vuotiaan Per Johan Lundstenin mielenkiinnon.

- Lähdimme Bengt -veljeni kanssa soutamaan onnettomuuspaikalle. Laivan kannella kävi aikamoinen kohina, kun sotilaat huutelivat toisilleen tiukkoja käskyjä kunnes huomasivat, ettei mitään ollut enää tehtävissä.

- Sitten he alkoivat heitellä mereen säilyketölkkejään. Oli se yhtä juhlaa kun pula-ajan kurjuudessa taivaasta satoi liha-aterioita, Lundsten muistelee.

Ilo loppui kuitenkin lyhyeen kun paikalle saapui suomalainen viranomaisvene, joka hätisti siviilit pois.

- Veneestä kuulutettiin, että saksalaiset ovat nykyään vihollisiamme. Emme oikein sitä ymmärtäneet, kun vielä jokin aika sitten saksalaiset marssivat kannukset kopisten Linnankadulla ja lauloivat Edelweissia .

- Mepä soudimme takaisin Satavaan ja avasimme tölkit. Erinomaista läskiä se olikin.

Uppoamissyyn tutkimista vältettiin

Lounais-Suomesta saksalaiset poistuivat kutakuinkin rauhanomaisesti, mutta pohjoisessa tilanne oli toinen. Kun ruudinsavu itärintamalla vasta oli hälvennyt, Suomi joutui Lapissa uuteen sotaan Saksaa vastaan.

Ajan painostavuudesta johtuen kaikki uutiset ss. Rijnin uppoamisesta sensuroitiin. Merenkuluntarkastaja Frans Ivar Rinne tyytyi varovaisesti raportoimaan Merenkulkuhallitukselle: "Ulos Iähtiessään saksalaisella miehistöllä 8.9. alus upposi Airistolla hämärissä olosuhteissa."

Merikapteeni Watermanin ruumis Iöytyi Hirvensalon rannasta viisi päivää myöhemmin. Lääkäri P.R. Ljunggrenin 17.9.1944 laatimassa ruumiinavauspöytäkirjassa todetaan, että kapteeni ei kuollut ulkonaisen väkivallan aiheuttamiin vammoihin vaan hukkumiseen, jota edesauttoi uupuminen ja huono sydämen toiminta.

Ss. Rijn jäi Kuuvannokkaan hylyksi kahdeksi vuodeksi. Mastot ja osa kansirakenteista jäivät veden pinnalle. Viimein marraskuussa 1946 se saatiin nostettua ja hinattiin jälleen Turkuun telakalle kunnostettavaksi. Kauppamerenkulkua tämä 1916 rakennettu rahtihöyry palveli aina vuoteen 1962, jolloin se romutettiin Italiassa, viimeisenä nimenään Egon Oldendorff .

Yhteispelillä se sujuu

Vielä on kertomatta miksi ss. Rijn upposi, vaikkei siihen diplomaattisesti herkkänä ajankohtana kantaa otettukaan.

Kun ponttoonien ja hinaajien avulla pohjamudasta nostettu Rijn saapui uudelleen Turun satamaan 8.11.1946, Turun Sanomat lausui julkisen salaisuuden ääneen: hollantilaiset merimiehet järjestivät aluksensa uppoamisen, jottei se olisi päätynyt vihollisen käsiin.

Tämä selitys on eIänyt tähän päivään asti, mutta nyt 60 vuotta asiaa pohdiskellut Pentti Lempiäinen valottaa sitä hieman laajemmin.

- Laivasta oli irrotettu yksi pohjaventtiili, jonka puuttuminen naamioitiin mutalaatikolla. Niin vesi pääsi hiljalleen virtaamaan sisään.

Hollantilainen miehistö karkasi laivastaan jo 5. syyskuuta, kun taas saksalaiset Iähtivät matkaan vasta kolmisen vuorokautta myöhemmin.

- Telakan omat viilarit sen venttiilin laivasta pois kantoivat, vain muutama tunti ennen saksalaisten Iähtöä, Lempiäinen muistaa.

Sabotaasista - jos sitä sanaa halutaan käyttää - ei kuitenkaan tule syyttää turkulaisia telakkamiehiä.

- Ilmeisesti ss. Rijnin upottamisen valmistelivat hollantilaiset merimiehet, mutta näiden paettua viime hetken toteutuksen tekivät suomalaiset viilarit. Molemmilla kansoilla taisi olla vähän hampaankolossa sen ajan saksalaista ylivaltaa kohtaan ja sitten tehtiin pientä jäynää.

- Homma hoidettiin hollantilaisten ja suomalaisten hyvällä yhteistyöllä, Pentti Lempiäinen toteaa - joskin pieni pilke silmäkulmassaan.

KARI RIUTTA

TS/<br />Hollantilainen ss. Rijn oli varsin tavanomainen aikansa rahtihöyry, joka tässä lastaa propsia. Kuvauspaikka ei ole tiedossa - Turusta se ei kuitenkaan ole.
TS/
Hollantilainen ss. Rijn oli varsin tavanomainen aikansa rahtihöyry, joka tässä lastaa propsia. Kuvauspaikka ei ole tiedossa - Turusta se ei kuitenkaan ole.
TS/TS Arkisto<br />Rijn oli hylkynä Kuuvassa yli kaksi vuotta kansirakenteet ja mastot osittain meren pinnalla. Laivan nostoyritys onnistui viimein marraskuussa 1946.
TS/TS Arkisto
Rijn oli hylkynä Kuuvassa yli kaksi vuotta kansirakenteet ja mastot osittain meren pinnalla. Laivan nostoyritys onnistui viimein marraskuussa 1946.
TS/<br />Rijnin uppoaminen osui diplomaattisesti erittäin herkkään ajankohtaan. Merenkulun tarkastajakin tyytyi raportoimaan aluksen uponneen "hämärissä olosuhteissa".
TS/
Rijnin uppoaminen osui diplomaattisesti erittäin herkkään ajankohtaan. Merenkulun tarkastajakin tyytyi raportoimaan aluksen uponneen "hämärissä olosuhteissa".
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Taustat
Huomio
Hollantilaisten motiiveihin uskon helposti, mutta eiköhän viilareiden motiivi ollut kommunismi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eläkeläinen
Vast: Huomio
Eiköhän viilaritkin olleet lukeneet pelikirjaa oikein, Suur-Saksan tappio häämötti. Tosin melkoinen osa Turunkin ns. sivistyneistöstä elätti vielä toiveita Saksan voitosta mm. ihmeaseiden voimalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »